Järkeistäminen on tie ulos leikkausten kierteestä

Kirjoitus on omistettu Tuomas Enbuskelle, joka halusi tietää lisää.

Minulla on ollut kunnia päästä kunnallisessa päätöksenteossa toteuttamaan strategista suurten julkisten hankintojen ohjausta alkuvuodesta 2013. Olen päässyt tekemään enemmän kuin moni valtuutettu tai kansanedustaja on tehnyt. Kiitos mahdollisuudesta siis äänestäjilleni ja liittolaisilleni. Teitä tarvitaan myös aina enemmän.

Järkeistämällä voidaan saumata kestävyysvajetta korottamatta veroja ja leikkaamatta palvelutasosta.

Se mitä olen tehnyt HKL:n johtokunnassa ja vuoden 2015 alusta kaupunginhallituksen IT-jaostossa on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan kauas yli hallintorajojen.

Päätöksen jälkeen aurinko valaisi Helsingin ja nähtiin kaksisataa valkoista kyyhkystä lähtevän lentoon.
-Rain Mutka, hallintopäällikkö, HKL iloitsi, kun taas säästettiin miljoonia rahakuopasta

Poliittinen työni ei ole ollut mediaseksikästä – sitä on noteerattu mediassa vähän suhteessa sen painoarvoon – koska se on näennäisesti monimutkaista, tylsää ja siinä on paljon numeroita.

Julkiset hankinnat ovat julkistalouden suurin haaste

Suomen kunnissa ei osata hankkia teknisiä järjestelmiä, vaikkakin Helsingissä olemme ehkä maan parhaimmistoa. Ongelma on etenkin IT:ssä eli ohjelmistoissa. IT-ostamisesta ymmärtäviä hankinnoista vastaavia virkamiehiä vasta odotellaan pesteihinsä, joten strateginen IT-hallinto kaatuu poliitikon niskaan.

• Tilaaja (kunta/valtio) ei ymmärrä, mitä on tilaamassa. Tilaaja tietää vain, että sellainen tarvitaan, koska vanha on rikki.
• Koska tilaaja ei osaa ostaa, tilaaja joko pyytää jotain älytöntä tai antaa myyjän päättää.
• Koska tilaaja ei ymmärra, myyjä voi pyytää mitä tahansa hintaa ja vielä toimittaa sutta.
• Koska tilaaja näkee ostettavan asian taikuutena, tilaaja ei osaa määritellä tilausta niin, että taikuutta voi jatkokehittää tulevaisuuden tarpeiden myötä tai on yhteensopiva muiden taikojen kanssa.

Tuon listan ongelmat kustantavat Suomessa yhdessä miljardeja euroja vuodessa ulkoiskustannustensa kanssa. Ulkoiskustannukset ovat mittaluokassa miljoonia henkilötyötunteja vuodessa. Ne maksavat ja ovat poissa jostain järkevämmästä. Tämä on jättimäinen ja alihyödynnetty potentiaali saada kuntien kirstuun lisää varoja hoitaa sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon nostamatta veroja tai leikkaamatta muualta.

Ennen talouskriisiä olin töissä IT-alalla ja näin miten verovaroilla ostettiin osaamisalani sutta ja sekundaa törkeään ylihintaan. Myöhemmin vaikuttamiseni on konkretisoitunut ja olen perehtynyt julkiseen talouteen, talouteen ylipäätään sekä projektinhallintaan. Mitä olen siis tehnyt?

• Olin keskeinen henkilö kun Helsingin metron automatisointisopimus oikeasti ja lopulta irtisanottiin. Tekemällä strategista päätöksentekoa ja sinnikästä ohjausta säästin Helsingin verovaroja laskentatavasta riippuen 70-187 miljoonaa euroa ja tod.näk. miljoonia euroka lainakorkokuluja. Jos en olisi ollut johtokunnassa, olisi lopputulos todennäköisestk ollut päinvastainen. Se oli ensimmäinen kerta kun näin suuren toivottomaksi rahareiäksi kehittyneen julkisen hankinnan sopimus on irtisanottu strategisen ohjauksen toimesta ja siitä kuuluu kiitos myös meidän konsulteille ja virkamiehille. Vapautuneilla varoilla voimme kerrankin järkeviä asioita.
• Automaatin jälkeen oli puurtamista länsimetron toimittajaloukun purkamisessa, jonka yksi ratkaisu hyväksyttiin johtokunnassa eilen klo 9. Strategisen ohjauksen tulos n. 14M€. Länsimetron avaaminen häämöttää jo, vastoinkäymisistä huolimatta. Jokainen myöhästymisviikko maksaisi miljoonia.
• Vuoden 2015 alusta vaikutan kaupunginhallituksen IT-jaostossa, jossa olen vaikuttanut hyvin suoraan julkisten IT-hankintojen ja -järjestelmien strategiapaperiin. Se on radikaali järkeistys, jotta saadaan parempia järjestelmiä ja selvästi edullisemmin. Se on pioneerimäinen inspiraatio koko Suomelle ja muille valtioille. Se käsitellään pian kaupunginhallituksessa Sen säästöpotentiaali kaupungissa on jopa satoja miljoonia.

Näin minä olen Suomelle töissä. Se ei näy tililläni, joten tuethan työtäni.

Kirjoittaja on ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon.