Skip to content

Alkoholilain muutosten joukkoliikennevaikutukset

viharatikka-patrik-lydman
Patrik Lydman: Viharatikka, 2016

Hallituksen sopu alkoholilainsäädännön kehittämisestä on merkittävä siihen nähden, että alkoholilainsäädäntöä on pitkään lähinnä tiukennettu. Sinänsä nyt kaavailtu muutos alkoholilainsäädäntöön on kohtalaisen maltillinen, mutta sillä on mielenkiintoisia markkinavaikutuksia myös joukkoliikenteeseen.

Näitä keskeisiä alkoholipoliittisia muutoksia, joita on nostettu mediassa esiin, ovat mm:

  • Ruokakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuurajaa nostetaan 0,8 tilavuusprosenttiyksikköä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Manner-Eurooppalaisia ei-lantrattuja oluita saa myydä kaupoissa. Juomavalikoima paranee erityisesti vähän paremmissa/hienommissa oluissa. Samalla kaupoista saa markettikaljoista ns. nelos- eli A-versiota, jota tähän asti on lähinnä haettu Virosta – vaikka sitä on näön vuoksi Alkon hyllyllä säilytettykin.
  • Ravintolat saavat myydä alkoholia ulos klo 9-21. Tämä vaikuttaa lähinnä laatuoluen pienpanimoiden myyntikanavan syntyä, koska perinteisesti nämä ovat olleet täysin riippuvaisia Alkon sisäänostajista, jotka eivät ole pahemmin pienpanimoista kiinnostuneet. Pienpanimot saisivat ehdotuksessa myös myydä oluita suoraan panimosta, mikä on huomattava muutos pienpanimoille.
  • Olutaitaukset poistuvat keikoilta ja festareilta. Enää ei tarvitse mennä pois musiikin luota juodakseen oluen.
  • Ns. neljän lupia varten ei tarvitse enää keksiä ”ohjelmaa”, vaan baarit saavat olla auki neljään jos ilmoittavat asiasta viranomaisille. Aukioloajat markkinaehtoistuvat, mikä on tervettä.

Muut vaikutukset voi lukea artikkelin lopusta. Artikkeli kertoo alkoholipolitiikan ja joukkoliikenteen yhtymäkohdasta.

Siirrytään tarinaan Japanista. Tokion suurkaupunki, joka on vastaavankokoisen Helsingin seudun tavoin muuttovoittoinen paikkakunta n. 27-kertaisella väestömäärällä, on baari- ja yökerhokäyttäytymisessä jännittävä vastakohta Helsingille.

Yöbussi YLE, minun verorahHelsingissä juodaan viikonloppuisin usein alkuilta baarissa klo 1:30 asti, minkä jälkeen siirrytään taksilla tai joukkoliikenteellä keskustaan, jotta voidaan juoda vielä kaksi tuntia lisää. Konserttien pääesiintyjät aloittavat aikaisintaan klo 23. Kolmen-neljän tienoilla siirrytään vaivalloisesti asuinlähiöön pitkän matkan tekevään yöbussiin tai taksiin, jotka molemmat ovat kalliita ja kärsivät kapasiteettipulasta.

Tokiossa ei ole yöjunia eikä käytännössä yöbussejakaan. Ensimmäinen ympärivuorokautinen bussilinja lanseerattiin vuonna 2013. Siellä kuljetaan keskiyön jälkeen takseilla. Miten tämä on mahdollista? Miten yökerhot eivät ole konkurssissa? Siksi, että Tokiossa homma menee päin vastoin kuin Helsingissä: konsertit ja varsinainen ohjelma keskustassa alkaa klo 19 tienoilla ja päättyy keskiyöksi, kun kulkuvälineet lakkaavat kulkemasta. Tällöin kaupunkilainen siirtyy oman tai tuttavan asuinalueelle jatkoille, josta on lyhyt matka kotiin. Tällä on kaksi merkittävää vaikutusta:

  1. Kalliin yömatkaliikenteen järjestämisen tarve vähenee huomattavasti
  2. Ihmisillä on lyhyempi ja samalla turvallisempi matka kotiin
  3. Ihmiset ovat keskustan keikoilla ja yökerhoissa vähemmän humalassa

Joukkoliikennevaikutus 1
Jos siis hallituksen kaavailema toimenpidelista realisoituu ja kaikki anniskeluravintolat saavat neljän luvat, saattaa käydä niin, että vaikka keikat eivät aikaistuisi klo 19 Suomessa, enää ei syntyisi aivan yhtä suurta kansan joukkovaellusta lähiöistä keskustaan ja takaisin pelkän alkoholin perässä, sekä matkustajien että kuljettajien öinen turvallisuus lisääntyisi ja jotkut känniääliöt pysyisivät poissa keskustasta ja yökerhoista. Tämä tarkoittaa yhteiskunnallisia säästöjä.

Joukkoliikennevaikutus 2
Useita Helsinkiläisiä ilahduttanee se, että niinsanotun viharatikka 9:n Tallinnan matkustajien määrä saattaa hieman vähentyä, kun A-vahvuuksisen markettikaljan, lonkeron ja breezereiden myynti vapautetaan Viron Super-Alkon monopolista. Tämä lisännee valtion verotuloja.

Joukkoliikennevaikutus 3
Viime hetken joukkoliikennematkat Alkoon ennen klo 21 saattavat syntyä ilmiönä. Alkot sijaitsevat harvoin yhtä lähellä kuin lähikaupat, joihin yleensä voi kävellä.

 

Muut alkoholipoliittiset muutokset

  • 16-vuotias saisi anniskella alkoholia. Ennen tämä on edellyttänyt, että hän opiskelee ravintola-alaa.
  • Happy-houria saisi mainostaa laillisesti. Ennen sitä on tehty, mutta lainvastaisesti.
  • Baarista saa tilata useamman kuin yhden annoksen kerralla. Käytännössä tätä ei ole valvottu enää pitkään aikaan kunnolla, mutta asia on luonut esteitä esimerkiksi pienpanimoiden vahvempien juomien pullokokojen kanssa, jotka lain mukaan pitäisi jakaa useamman juojan kesken vaikka niistä riittäisi vain yhdelle.
  • Alkoholia saa myydä velaksi. Tämä kuulostaa Penan Piikiltä, mutta oikeasti kyse on lähinnä luottokorttien sallimisesta maksuvälineenä. Kyllä – luottokortille myyminen on ollut kiellettyä.
  • Alkoholin kotivalmistus. 1990-laman aikaan Suomessa oli kotiviinien kultakausi. Viimeisen 10 vuoden aikana on vuorostaan mikropanimoharrastus tehnyt tuloaan. Olutta ja viiniä ei kuitenkaan ole saanut suinkaan tehdä ihan miten huvittaa, ja kiljun valmistus on ollut kiellettyä.
  • Vielä on olemassa B- (miedot) ja C- (markettikalja) -luvallisia anniskeluravintoloita, mutta nämä ovat harvassa. Käytännössä kaikilla anniskeluluvallisilla kuppiloilla on nykyään täydet A-oikeudet, jos ovat luvat onnistuneet saamaan ja pitämään. Hallituksen sopima muutos käytännössä vain poistaa laista turhia rivejä.

Itse olisin toki vapauttanut viinitkin maitokauppoihin ja poistanut myyntiaikarajatkin. Omien havaintojeni mukaan myyntiaikarajoitukset aiheuttavat alkoholinkäyttäjissä hysteeristä hamstrauskäyttäytymist – ja yleensä kaikki se mikä on vaivalla raahattu, juodaan. Merkittävä edistysaskel hallituksen paketti kuitenkin on, mikäli se tosiaan toteutuu.

Published inpolitiikka

7 Comments

  1. Aki Lähdesmäki Aki Lähdesmäki

    Viharatikkaan tällä uudistuksella ei ole vaikutusta. Jos Virosta saisi vain kolmosolutta, kuten Suomesta, sitä rahdattaisiin ihan samalla innolla. Syynä on hintaero samassa tuotteessa joka ei tule häviämään tällä uudistuksella.

  2. Otto Ahoniemi Otto Ahoniemi

    Hyviä nostoja, joista monesta samaa mieltä.

    Kuitenkin: ”Omien havaintojeni mukaan myyntiaikarajoitukset aiheuttavat alkoholinkäyttäjissä hysteeristä hamstrauskäyttäytymistä”. Ihmettelen usein kovimpien alkoholivapaustaistelijoiden empiirisiä heittoja. Kun meillä on tutkimusnäyttöä siitä, että myyntiaikarajoitukset vähentävät kokonaiskulutusta. Mihin heittosi perustuu?

  3. Mistä ihmeestä on syntynyt huhu, että luottokortille myyminen on kiellettyä? Suomessa tuskin on yhtään ravintolaa, jossa voi maksaa pankkikortilla, mutta ei luottokortilla.

    • Jouni Jouni

      Alkoholiasetuksesta:

      ”25 §
      Alkoholijuomia ei saa anniskella velaksi, panttia vastaan tai vaihtokaupalla.

      Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, alkoholijuomia voidaan kuitenkin anniskella velaksi:

      1) yhteisölle;

      2) hotellissa asuvalle matkustajalle tai jos maksun periminen käteisellä juhla-, edustus- tai muun vastaavan tilaisuuden laadun tai laajuuden vuoksi tuottaisi kohtuutonta hankaluutta; sekä

      3) muutoin yksityishenkilölle Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymiä luottojärjestelyjä noudattaen.”

      Monelta jää kuitenkin lukematta tuo toinen momentti sekä Valviran antamat ohjeet maksutavoista: http://www.valvira.fi/alkoholi/anniskelu/maksutavat_anniskelussa

  4. Jouni Jouni

    Litroissa mitattuna Alkon viidenneksi myydyin tuote vuonna 2015 oli kotimainen A-olut; ei niitä aivan näön vuoksi pidetä hyllyssä.

  5. Tapio Peltonen Tapio Peltonen

    Joo, kuten muutama muukin on jo todennut, tulkinta luottokortilla maksamisesta on muuttunut jo ajat sitten. Minulla on hämärä muistikuva, että joskus aikoinaan alkoholia ei saanut maksaa luottokortilla ainakaan Alkossa, mutta kyllä ainakin 15 vuotta on jo saanut.

    Vedonlyönti ja rahapelit lienevät ainoita, mitä ei ole saanut, eikä jatkossakaan saa maksaa luottokortilla.

Vastaa