Skip to content

THL: Kansa toivoo väljempää alkoholipolitiikkaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL uutisoi tänään otsikolla “Kansa ei toivo väljempää alkoholipolitiikkaa” vuosittaisesta gallup-tutkimuksesta, joka pyrkii mittaamaan suomalaisten alkoholipoliittisia kantoja.  Tutkimuksen on toteuttanut TNS Gallup THL:n ja Alkon tilauksesta. Otos on noin tuhat ihmistä.

THL:n tiedotteessa käytetty kaavio.
THL:n tiedotteessa käytetty kaavio.

THL:n tiedote on tilastotieteellisestä näkökulmasta erittäin harhaanjohtava, ja kuvastaa THL:n obskyyriä linjaa tulkita kaikki tutkimukset alkoholipolitiikan kiristämisen perusteeksi, vaikka tutkimus itse asiassa sanoisi aivan toista. “Kansa ei toivo väljempää alkoholipolitiikkaa” on tulkittavissa suomeksi kahdella tavalla, mikä lienee THL:n tarkoituskin. Se tarkoittaa joko sitä, että kansa pitää alkoholipolitiikkaa juuri nyt sopivana tai, että se pitää alkoholipolitiikan väljentämistä epätoivottavana. Ensimmäinen vaihtoehto on dicto simpliciter eli virhellinen yleistys ja jälkimmäinen on virheellinen poikkeuksen kielto. Vastapainoksi olen otsikossa käyttänyt virheellistä yleistystä THL:n tavoin, joka paremmin kuitenkin kuvastaa gallupin tulosta kuin THL:n ilmaisu.

Jopa tiedotteen kaaviossa käytettyjen värien valinta on melkolailla kyseenalainen sisällön viestinnän näkökulmasta. Punainen kun yleensä tarkoittaa kielteisyyttä ja vihreä myönteisyyttä tai vapaamielisyyttä. Tässä kaaviossa vihreä tarkoittaa kiristämistä, punainen “sääntely sopivalla tasolla” ja konservatiivisuuden väri sininen vapauttamista. Samalla täytyy sanoa, että kysymyksenasettelu kyselyssä on ollut erittäin THL- ja Alko-lähtöinen. Kysymykset kuten “ovatko alkoholin ostamisen ikärajat hyvät”, “onko Alko onnistunut vastuullisuustavoitteissaan” tai “onko Alko onnistunut asiakaspalvelussaan” eivät juuri kuvaa aikuisten suhtautumista alkoholipolitiikkaan laajemmin vapaus-rajoitus -skaalalla. Jos tulosten laskenta tapahtuu kaikkien kysymysten keskiarvotarkastelulla, niin sijoittuisin itse “sopiva”-ryhmään pienellä väljentämispainotuksella vaikka edustankin markkinaehtoista, huomattavasti nykyistä liberaalimpaa alkoholipolitiikan suuntausta. Näin ollen kyselyistä koottu tulos on sekin jo lähtökohtaisesti vääristynyt.

Tehdäänpä silti pieni muokkaus.

"Ei osaa sanoa" on sijoitettu "sopivan" viereen ja värit muutettu viestinnällisesti järkevämmiksi.
“Ei osaa sanoa” on sijoitettu “sopivan” viereen ja värit muutettu viestinnällisesti järkevämmiksi.

Mitä kaavio sanoo nyt? Se kertoo, että yleisellä tasolla suomalaisten suhtautuminen on vuodesta 2007 liberalisoitunut etenkin 2010-luvulla, kiristämisen kannattajien määrä on huvennut vuosittain 20-30%:lla ja tämän vuoden alussa osa väljentämistä kannattavista on saattanut siirtyä “sopiva” ja “eos”-leireihin. Noin yleisellä tasolla on kuitenkin selvää, että THL:n kiristämislinjan kannattajat ovat katoava luonnonvara. Enemmistö suomalaisista sijoittuu keskivaiheille mutta trendi on yleisesti kohti maltillisen väljentämisen suuntaa.

Peräänkuuluttaisin tutkijoiksi itseään nimittäviltä THL:n virkamiehiltä jonkinlaista tilastotieteellistä tulkinnan etiikkaa. Oikeampi otsikko olisi “Alkoholipolitiikka jakaa kansaa” (48% sopiva, 45% haluaa muutosta, 6% ei osaa sanoa) tai että “Vajaa enemmistö puoltaa varovaisesti nykyistä alkoholipolitiikkaa verrattuna muuttoksiin”.  Vielä karumpaa on se, että vuosittaisen seurantatutkimuksen vuoden 2015 tuloksesta ei ilmeisesti edes tiedotettu, koska sen sisältö ei sopinut THL:n dogmaan. Hieno esimerkki tieteellisestä julkaisuvääristymästä.

Kansa selvästikin laajemmin kannattaa liberalisointia kuin vastustaa sitä. Tätä kertoo THL:n teettämä lähtökohtaisesti vääristävä kyselytutkimus. THL:llä on tiedotteessaan väärä otsikko.

Lisäys klo 16:30: THL julkaisi tiedotteen kysymysasettelusta

Published inpolitiikka

11 Comments

  1. Johannes Susitaival Johannes Susitaival

    Lähestyin THL:n tutkija Karlssonia aiheesta, ja hän vastasi sinänsä asiallisesti lähettämällä mm. tutkimuksen kysymyksenasettelut, jos/kun ihmisiä kiinnostaa. Vastauksesta oli kuitenkin luettavissa, että esim. tuo 35% vastanneista, jotka kannattavat väljempää alkoholipolitiikkaa, olivat “vain 35%” (eivätkä esim. toiseksi eniten koko näytetyllä ajanjaksolla).

    https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ajankohtaista/vaeston-alkoholipoliittiset-mielipiteet/lisatietoa-alkoholipoliittisesta-mielipidekyselysta

  2. Pia Mäkelä Pia Mäkelä

    Hei Lilja,
    lähetän sinullekin tämän saman viestin, jonka olen lähettänyt joillekin minua henkilökohtaisesti lähestyneille kyselijöille.
    Ystävällisin terveisin,
    Pia Mäkelä
    THL

    Kyseinen uutinen on muotoiltu suhteessa vallitsevaan keskusteluilmapiiriin, josta on syntynyt (virheellisesti) sellainen kuva, että “kaikki” puoltavat alkoholipolitiikan lieventämistä ja kyse on vain siitä, kuinka paljon pitäisi linjaa lieventää. Pääuutinen suhteessa tähän on, että kun kysytään edustavalta väestöotokselta eikä vain niiltä, jotka aktiivisesti itseään asiassa ilmaisevat, kuva on erilainen, ja vain 35% (eikä siis enemmistö) on sitä mieltä (tällä yhdellä kysymyksellä kysyttynä) että alkoholipolitiikkaa pitäisi väljentää (ja siis enemmistö= ”kansa” ei ole tätä mieltä). Tätä yritimme otsikolla tavoittaa. Otsikoiden täytyy joka tapauksessa aina nostaa esiin jokin yksittäinen asia eikä niissä voi selostaa asioiden eri puolia niin kuin itse tekstissä. Voi olla että jos olisimme työryhmässä pitkään istuneet ja hieroneet muotoiluja, olisimme löytäneet paremman muotoilun, mutta tuosta näkökulmasta me emme itse osaa pitää sitä vääristelevänä. Joka tapauksessa jutussa annettiin lukijalle välineitä itse tulkita lukuja ja kuvia, mikä on tärkeää suhteessa objektiiviseen tiedonvälitykseen.

    • Hei, kiitos että vaivauduit tänne kommentoimaan. Ymmärrän näkökulmanne, mutten yhdy sen taustalla oleviin johtopäätöksiin. Tilastoviranomaisen tehtävä ei ole oikaista julkista keskustelua johonkin tiettyyn suuntaan, vaan tuottaa ja raportoida paikkansapitävää tietoa.

      Laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 668/2008 toteaa, että THL on Tilastolain 280/2004 2§:n tarkoittama tilastoviranomainen. Siteeraan 2 §:n viimeistä momenttia:

      Tilastoviranomaiset ja tilastoja laativat muut viranomaiset ovat ammatillisesti riippumattomia hoitaessaan tilastojen kehittämiseen, tuottamiseen ja jakeluun välittömästi liittyviä tehtäviä. Näiden viranomaisten on toimittava puolueettomasti, objektiivisesti, luotettavasti ja kustannustehokkaasti sekä huolehdittava tilastosalaisuuden suojaamisesta.

      Samaisen lain 3 § toteaa seuraavasti:

      Tämän lain tarkoituksena on yhteiskunnallista päätöksentekoa ja suunnittelua varten tarvittavan luotettavan tilastotiedon saannin varmistamiseksi sekä kansainväliseen tilastoyhteistyöhön liittyvien velvoitteiden toteuttamiseksi yhtenäistää ja tehostaa tietojen keruussa, käsittelyssä, käytössä, luovuttamisessa ja säilyttämisessä sovellettavia periaatteita ja menettelytapoja, edistää hyvän tilastotavan noudattamista valtion tilastotoimessa //…

      Näin ollen näkökulmasi, josta tiedän, ettei se ole yksinomaan omasi vaan heijastaa laajalti THL:n hallinnon näkemystäkin, edustaa laajempaa menettelytapaa, joka on nähdäkseni paitsi tutkimustyötä tekevältä viranomaiselta asemansa vuoksi edellytettävän neutraaliuden ja tieteenteon etiikan vastaista, myös suorassa ristiriidassa Suomen lain kanssa.

      • Jaakko Jaakko

        THL kertoo tutkimuksen taustata seuraavaa: “Kyselyn toteuttaa TNS Gallup THL:n ja Alkon toimeksiannosta.”. Että sellainen riippumattomuus tässä tutkimuksessa.

    • Eikö kuitenkin teillä THL:lässä ja tutkijoilla ole vastuu olla objektiivisia ja otsikoida uutiset välittämättä yleistyksistä. Tämä kysely olisi kannattanut ehkä hylätä aineistona, koska kysymykset ja vastaukset selvästikin liikaa tulkinnanvaraa. Samanlainen tietoisesti yleistetty harhakäsitys on, että se “humalajuomisgeeni” olisi vain suomalaisilla. Totuushan on, että missään muualla asiaa ei ole edes tutkittu, ei kiistetty, muttei myöskään tunnustettu. Joten tutkimusnäkökulmasta sitä ei tulisi käyttää perusteena missään. Geenitutkijoilla on maailmalla tärkeämpiä tavoitteita, kuin suomalaisen alkoholipolitiikan tukeminen. Näemmekö kenties joskus tähän yleistykseen heijastelevan otsikon “Humalajuomisgeeni voikin olla yleismaailmallinen”?

    • Moderaattori Moderaattori

      Kommentteja moderoitu. Pysykää asiallisessa kielenkäytössä, kiitos

  3. Sami Sami

    Lilja Tamminenhan tässä yrittää vääristellä. Tutkimuksen mukaan väljentämistä kannattaa 35 prosenttia ja sitä vastustaa 58 prosenttia.

    • Ei. Kyselyssä ei kysytty vastustavatko “sopiva”-kategoriaan luetut vastaajat (48%) väljentämistä. Tuo summaustaulukko ei perustu suoraan mihinkään kysymykseen, vaan siinä on vain koostettu indikaattoreiksi muiden kysymysten vastausten välittämä yleissuhtautuminen. Tähän tarkoitukseen kysymyksiä on aivan liian vähän. Näin ollen “sopiva”-ryhmästä ei voi vetää tuollaista johtopäätöstä. Oikeastaan jos katsotaan tuota kysymyspatteristoa, minusta on yllättävää miten “pitäisi väljentää”-ryhmään edes pääsee mukaan.

  4. Tuollaisilla tutkimuksilla pidetään meitä ryypistä nauttivia äijiä kurissa. Kaiken takanahan on tietysti raha, ja tässä tapuksessa se on alkoholin myynnistä saatava verotulo, joka on todellakin huomattava, kokonaistasolla yhtä hyvin kuin per litra -tasolla. Koko keskustelussahan ei ole ollut kyse alkoholin hinnan alentamisesta, miksi siis jotkut itkevät?

  5. rivonaattori rivonaattori

    Aikaisemmin analysoitiin mm. Salvador Dalin värien käyttöä keinona välittää tunteita ja ajatuksia – nykyään kyyniset kolmekymppiset käyttävät samoja keinoja punoessaan liki salaliittoteorioihin verrannollisia rakennelmia THL:stä.

    Miksi sinut pitäisi Lilja ottaa poliitikkona tämän kirjoituksen jälkeen enää vakavasti? Värianalyysi??! Mitä seuraavaksi?!

    • Ajattelin seuraavaksi piirtää kivan värisiä kaavioita siitä, minkä kokoiset ihmisasutukset mahdollistavat eritasoisia julkisia palvelukeskittymiä kustannustehokkaasti.

Vastaa