Skip to content

Hyvinvointisuomi kaipaa kaskenpolttoa

Lue myös artikkelisarjan toinen osa: Miten työt katosivat

Hyvinvointisuomen kaskenmenot
Talvivaara on erinomainen esimerkki suurten ikäluokkien “maan tavasta”.

Läksi maata kylvämähän, siementä sirottamahan vierehen Kalevan kaivon, Osmon pellon penkerehen. Tirskuipa tiainen puusta: —Eipä nouse Osmon ohra,
ei kasva Kalevan kaura ilman maan alistamatta,
ilman kasken kaatamatta, tuon tulella polttamatta.

Tänään se sitten tapahtui. Työeläkejärjestelmään tulee työeläkemaksuista vähemmän rahaa kuin järjestelmästä menee maksuihin. Pikkuvarpaamme kosketti eläketaakan hyökyaallon ensimmäistä lainetta. Tähän kun liitetään se, että meistä jokainen on saanut vuosittaisen onnittelukirjeensä Verohallinnolta ja moni meistä harmitellut sen monimutkaisuutta sosiaalisessa mediassa, on hyvä aika puhua verotuksesta ja hyvinvoinnista Suomessa.

Suomella on toisen maailmansodan jälkeisen politiikan seurauksena varsin monimutkainen ja raskas verotusjärjestelmä, jossa tarpomisen rikkaat jättävät asiantuntijoille. Vuosikymmenten saatossa verojärjestelmä on vain monimutkaistunut. Jos olet lukenut lehdistä kehysriihen draamasta, juuri tästä järjestelmästä on kyse.

Alunperin artikkelin otsikko olisi ollut provosoivasti “Suuret ikäluokat pilasivat kaiken“. Kaikkea ei tietenkään voi laittaa vain ja ainoastaan heti sodan jälkeen syntyneiden piikkiin, mutta suuri osa siitä kyllä heille kuuluu. Tämä artikkeli on osa artikkelisarjaa, joka käsittelee sitä miten Suomi politiikallaan pilasi minun sukupolveni tulevaisuusnäkymät.

Osa 1: Työeläke – Suomen suurin pyramidihuijaus

Esitelmöin luovien alojen yrittäjyydestä pari viikkoa sitten Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen tukityöllistetyille nuorille. Esitelmässäni ohjeistin täsmällisesesti siihen, miten TyEL:in eli työeläkejärjestelmän piiriin kuuluva nuori yrittäjä voi vältellä työeläkemaksujensa maksamista palkastaan. Ihan siksi, että arvonlisäveron tasoinen 23,4-23,8% (sittemmin 24,7%) lisävero, joka pakkomaksetaan yksityisille työeläkeyhtiöille on valtava osuus aloittelevien, nuorten yrittäjien ansiotuloista ja heikentää heidän kilpailukykyään. Ja siksi, että he eivät ikinä tule niitä maksamiansa rahojaan eläkkeinä näkemään, koska eläkejärjestelmä on alkuvuosien hyvistä aikeista huolimatta muodostettu kestämättömäksi rakennelmaksi, ja siten pyramidihuijaukseksi. Yritän nyt selittää miksi.

Tämähän ei näytä niin pahalta. Vain muutamien prosenttiyksiköiden korotus suurten ikäluokkien eläköitymistä varten [Lähde]
Zoomataanpas vuosinäkymää vähän ulospäin.

Mitä myöhemmin pääset mukaan, sen enemmän maksat
Mitä myöhemmin pääset mukaan, sen enemmän maksat (ja vähemmän saat) [Lähde] Tuo kahden viivan risteys on se, mitä tapahtui tänään.

Nämä kaaviot kertovat miten monta prosenttia palkasta eläkejärjestelmälle on ollut pakollista maksaa, jotta saavutettaisiin eläkkeellä sellainen suhteellinen elintaso, että 1-2% palkasta riittäisi takaamaan sen N vuodeksi (elinaikaodote). Alempi kaavioista osoittaa, miten 1960-1970-lukuina palkansaajat ovat maksaneet alle 5% palkastaan saadakseen nykyiset työeläkkeensä. Tämähän ei tietenkään johdu siitä, että he olivat niin reippaita töissä, että 5% riitti takaamaan kultaisen eläkkeen. Ehei.

Eläkepolitiikka, joka aloitettiin toisen maailmansodan jälkeen (useiden epäonnistuneiden kokeilujen jälkeen) oli yksinkertaisesti naiivi elinaikaodotteissaan ja väestönkasvuodotteissaan. Tästä työeläkejärjestelmästä pääsivät investointimielessä eniten nauttimaan (järjestyksessä) 1930-1940-luvuilla syntyneet, 1950-luvulla syntyneet sekä 1960- ja 1970-luvuilla syntyneet. Tämän jälkeen syntyneet ovat nettohäviäjiä, jotka siis suhteessa eläkemaksuihinsa saavat vähemmän rahaa takaisin. Kaupunginvaltuutettu (hki) Osku Pajamäki (sdp) totesi 2011 eduskuntavaalien alla, että 1940-luvulla syntyneen sijoitettu euro on tänään 1,60€, kun taas nuoren aikuisen palkansaajan sijoitettu euro on 80 senttiä. Nuori aikuinen ei siis voi nykyeläkepolitiikalla ikinä saada sijoittamaansa rahaa “takaisin”, vaan hänet pakotetaan tekemään jatkuvaa sijoitustappiota kun muut tekevät voittoa.

Syy tähän on nykyään eri kuin se oli sodan jälkeen. Kuten todettu, oli sodan jälkeinen politiikka naiivia, ja kauan ongelmat selittyvät taloudellisella osaamattomuudella. Moneen kymmeneen vuoteen se ei kuitenkaan ole ollut naiivia, vaan se on barbaarisen ahneaa ja itsekästä. Vuonna 1996 eläkejärjestelmää uudistettiin niin, että siirryttäisiin 63-vuotiaana eläkkeelle ja eläkkeen määrää korotettaisiin jatkuvasti yleisen ansiotason ja kuluttajahintainflaation mukaan ns. 50/50-periaatteella. Sehän osoittautui nopeasti mahdottomaksi, kun Suomen työelämä oli mullistunut jälkiteolliseksi ja vanha tehdastyöläinen halusi saman eläke-elintason kuin silloinen arkkitehti, ja arkkitehti vuorostaan vielä korkeampaa. Vuonna 2010 otettiin käyttöön ns. taitettu indeksi tätä hillitsemään – mikä tarkoittaa, että painopiste on kuluttajahintaindeksissä (80%) eikä niinkään ansiotasossa (20%). Taitettua indeksiä tietenkin vastustetaan eläkeläisten toimesta, ja 50/50-järjestelmän palauttamisella kalastetaan eläkeläisten ääniä vaaleissa. Eläkeläiset muuten edustavat n. 25% kaikista äänioikeutetuista ja he ovat vilkkaita äänestäjiä – ihan tiedoksi vaan.

Näin on päässyt käymään koska järjestelmään sisältyy sisäänrakennettu Seuraava Maksaa -periaate, josta eivät päätä maksajat vaan hyötyjät. Tyhmähän se on joka maksaa, ei se joka pyytää. Eduskunta koostuu suureksi osaksi eläkeläisistä ja eläköityvistä. Saavutetuista eduista ei luovuteta, ja otetaan vielä vähän lisää.

Jos väestönkasvu olisi jatkunut tähän päivään samaa tahtia kuin 1960-luvulla, se ei olisi ollut ongelma. Nyt meillä on jatkuvasti hupeneva työikäinen väestö suhteessa elätettäviin vanhuksiin. Tätä tarkoitetaan kun puhutaan huoltosuhteesta ja kestävyysvajeesta. Ilmiö ei kestä ikuisesti, mutta sitä ennen nykynuori ehtii tulla keski-ikäiseksi maksumieheksi.

Eläkevarannot eivät ole (onneksi) vielä lähteneet syöksylaskuun, mutta eläkevarantojen riittävyyttä hillitsee enää eläkevakuutusyhtiöiden sijoitustaito. Sijoitusten tuotto ei kuitenkaan riitä kattamaan koko eläketarvetta. Jos vakuutusyhtiöiden sijoituksissa tapahtuu yksikin suurempi romahdus, on koko yhteiskuntarauha järkkymässä.

WinCapita ei ollut Suomen suurin pyramidihuijaus. WinCapitan hyötyjiä metsästettiin maailman kolkista oikeuden eteen törkeästä petoksesta ja pyramidihuijauksesta. Eläkejärjestelmämme on selvästi lain yläpuolella, koska se on hallitsevien ikäluokkien ansa nuoremmille sukupolville.

Olisi aika nuorten äänestää.

Artikkeli on ensimmäinen osa artikkelisarjaa siitä, miten Suomen kilpailukyky ja sosiaalipolitiikka käännettiin kuihtumiseksi ja epäoikeudenmukaisuudeksi.

Lisää luettavaa

Kuka eläkkeistä päättää? Anna Saarikko, (kesk) (2011)
Kenen eläke-etuudet suojataan ja miksi, Moilanen Pirjo (2010)
Eläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle, Eläketurvakeskus (2012)
Työurien pidentäminen, Elinkeinoelämän keskusliitto/Antti Tanskanen (2011)

Artikkelin alun kuvamuokkaukseni isommassa koossa.

Lue myös artikkelisarjan toinen osa: Miten työt katosivat

Published inpolitiikka

25 Comments

  1. 35v eläkkeelle 35v eläkkeelle

    Hyvän kirjoituksen jälkeen täysin käsittämätön johtopäätös:

    “Herätkää nuoret. Vanhusten olisi syytäkin pelätä meidän eutanasia-intoamme, sillä he ovat veitsi kourassa juuri uhraamassa meidät kultaisen eläkkeensä alttarille.”

    Mikä on tämän viestin konkreettinen kehoitus, mitä tarkoittaa “herätä”? Jos viesti on että nyt vaaliuurnille joukolla, niin hetken aikaa joudutaan tätä kehoitusta odottamaan, kun ei ole nyt vaaleja.

    Ja sitten tämä logiikka: Jos “vanhukset” eivät implikoitua luopumista eläketasosta, on heidän syytäkin pelätä (!) nuorten eutanasia-intoa. Että jos ette nyt itse ymmärrä luopua näistä eläkkeistänne hyvällä, niin me tapetaan teidät.

    Aito pyyntö: mieti ja kirjoita tähän uusi johtopäätös. Asia ja sun teksti ovat sen arvoisia.

    • Se on ennen kaikkea viittaus Timo Soinin eutanasiakommenttiin ennen viime kunnallisvaaleja, joissa hän pelotteli kansaa eläkeläisten eutanasoinnilla mikäli Vihreät saisivat enemmän valtaa. Mikäli sukupolvisopimus tosiaan raukeaa täysin sukupolvisodaksi, voi sellainenkin päivä koittaa. En tietenkään pidä sitä toivottavana lopputuloksena.

      “Herätkää nuoret” viittaa siihen, että nuoret aktivoituisivat politiikassa ja ääniuurnilla sen vertaa etteivät tietämättömyyttään luovuttaisi kaikkea tulevaisuutensa päätäntävaltaa tukien nostajille kun itse joutuvat kuitenkin maksumiehiksi. Tällä hetkellä nuorten politiikkaa ei joko ole tai se on jotain nukkekotileikkimistä verrattuna reaalipolitiikkaan.

      Toivottavasti vastasin kysymyksiisi.

  2. Teppo Tarnanen Teppo Tarnanen

    Lähteessä jälkimmäisen kuvio alla lukee: maksujen ja menojen erotus rahoitetaan rahastojen tuotoilla. Ongelma ratkaistu.

    • Kyllä, sehän on suunnitelma. Eri asia on onko se realistista. Käsittääkseni suunnitelman realistisuus on kyseenalaistettu eri talousasiantuntijoiden toimesta ihan aiheellisesti.

  3. Jonas Jonas

    Minun mielestäni tekstistä huokuu vähän turhan vahvasti “vanhat ovat pilanneet tahallaan tietoisesti nuorten elämän, nyt ollaan sodassa, vanhat kuolkoot pois jottei meidän tarvitse elättää heitä” tai jotain sinnepäin. Vai miten ongelma sitten ratkaistaisiin? Aiemmat väestönkasvuennusteet eivät ole pitäneet paikkaansa. Ja hyvä niin – muuten meitä olisi yhä enemmän täällä kuluttamassa alati hupenevia luonnonresursseja.

    Onhan se ikävää että meidän taakaksemme tulee vanhempien sukupolvien elättäminen, mutta jälkiviisastelu on helppoa. Otetaanko heiltä nyt sitten eläkkeet pois? Eivät ne eläkkeet ymmärtääkseni niin suuria ole että niitä voi leikata reilulla kädellä ilman että jotkut sitten siirtyvät sossun luukulle niitä rahoja kuluttamaan?

    Minähän en aio eläkkeeseen itse luottaa. En usko että järjestelmä tulee pysymään voimassa siihen asti että itse jään eläkkeelle. Muutenkin pidän todennäköisenä sitä että haluan tehdä jotain ansiotyötä osa-aikaisena vielä eläkeiässäkin.

    Mutta sanommeko me vanhuksille nyt että sori, elämäsi perustui valheeseen. Et maksanut koskaan tarpeeksi eläkemaksuja palkastasi. Niin me otetaan sulta nyt sit puolet elintasosta pois koska päättäjät ei osanneet. Koska järjestelmä on nyt nuorille (jotka kykenevät tekemään itselleen tuloja) epäreilu.

    Onko se sitten yhtään parempi tilanne kuin tämänhetkinen? Onhan tämä vähän Robin Hood -järjestelmää kun yhteiskunnan arvon tuottajilta viedään väkisin rahoja tuottamattomille. Mutta siihen meidän koko hyvinvointivaltiomme perustuu. Miksi eläkeläiset (eli yleensä työkyvyttömät ikänsä vuoksi) eivät olisi osa tätä kokonaisuutta?

    • Vastaukseni tähän on, että on eläkkeitä ja on eläkkeitä. On kansaneläkkeellä eläviä, jotka kyllä elävät paremmin kuin mitkään toimeentulotuen tai työmarkkinatuen saajat mutta eivät kuitenkaan mitenkään rikkaasti. Sitten on työeläkeläisiä, jotka joskus ovat ansainnneet keskitasoa enemmän ja nyt elävät jälkipolvien rahoilla oikein ruhtinaallisesti ja asuvat omistusasunnoissa ja miksei pari sijoitusasuntoa siihen päälle. Eläkejärjestelmämme ei juurikaan tunne sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatetta. Kyseenalaistaisin näin vahvasti (fekkisti) ansiosidonnaisen eläkejärjestelmän. Mielummin taattaisiin tietty uskottava mutta kohtuullinen takuueläke, jonka päälle ihmiset vapaaehtoisesti voivat säästää miten paljon niitä huvittaa. Näin se olisi edes jonkinlaisessa suhteessa investointeihin.

      • Jonas Jonas

        Se kuulostaa kyllä järkevältä. 🙂

      • Jouko Sjöroos Jouko Sjöroos

        Lienet sinäkin hankkinut koulutuksen nykyisten eläkeläisten työn tuotoksilla?

        • Kliseinen ja huono argumentti. Minua ei voi pitää vastuullisena asioista, joihin en ole päässyt vaikuttamaan. En ole nimeäni laittanut mihinkään sopimukseen eikä minulta ole kysytty haluanko maksaa itse vai kuka maksaa. Suomessa on lain mukaan pakollinen oppivelvollisuus.

  4. happosai happosai

    “Eläkeläiset muuten edustavat n. 25% kaikista äänioikeutetuista”

    Asiahan on vielä synkempi, äänestäjien keski-ikä on jo nyt 50 vuotta. Eli eläke-ikään tai eläkkeen määrään on lähes mahdotonta puuttua demokraattisin keinoin kun suurin osa äänestäjistä on joko eläkkeellä tai odottavat eläkkeelle pääsyä.

  5. happosai happosai

    eläkejärjestelmän toinen ongelma on vahva maa-siddoinaisuus. Se tekee euroopan sisäisestä työvoiman liikkuvuudesta hankalampaa kun jokaisella maalla on oma järjestelmänsä. Joskin aika harva taitaa ajatella eläke-kertymäänsä muuttoa tehdessään.

  6. pex pex

    Suosittelen Osku Pajamäen Ahne Sukupolvi -kirjaa. Samoja teemoja sivuaa.

  7. Kaarlo R. Kaarlo R.

    Pari huomiota kirjoituksesta:

    Yrittäjät eivät maksa TyEL-maksuja, sillä heitä ei vakuuteta TyEL:n mukaan. “TyEL:n alaista yrittäjää” ei siis ole olemassa, vaan yrittäjät vakuutetaan YEL:n mukaan.

    Yrittäjien keskimäärin vahvistama YEL-työtulo on noin 1850 euroa kuukaudessa, kun suomalaisten vakituisessa työsuhteessa olevien keskipalkka on yli 3000 euroa kuussa. YEL-työtulo vaikuttaa paitsi tuleviin vanhuus-, työkyvyttömyys-, ja muihin eläkkeisiin, yrittäjän saamaan sairausajoilta saamaan sairauspäivärahaan, työttömyyskorvauksiin ja muihin sosiaalietuuksiin, joten en kannustaisi ketään vahvistamaan työtuloaan liian alhaiseksi.

    Mitä Osku Pajamäki on vaalien alla sanonut vakuutettujen eläkejärjestelmään “sijoittamien” varojen tuotosta on ristiriidassa asiantuntijoiden arvioiden kanssa. Samaisesta Eläketurvakeskuksen esitelmässä, jota olet käyttänyt lähteenä, löytyy kaavio, joka pohjautuu Etlan ennusteisiin, ja jonka mukaan myös myöhempien sukupolvien saamat reaalituotot ovat lähes kolmea prosenttia. Aiemmilla sukupolvilla ne tosin ovat olleet enemmän.

    “Eläkevarannot eivät ole (onneksi) vielä lähteneet syöksylaskuun, mutta tätä hillitsee lähinnä yksityisten eläkevakuutusyhtiöiden sijoitustaito.”

    Järjestelmän sisäiset sijoitusvarat ovat hyvin hajautetut ja aikavälit, joilla sijoituksia tehdään, ovat kymmeniä vuosia. Pienet vuositasoiset kurssiheilahtelut eivät sijoituksiin pitkällä aikavälillä juuri vaikuta. Lisäksi rahastovaroilla ei olekaan tarkoitus kattaa koko järjestelmän vastuuvelkaa, vaan suurin osa kunkin vuoden aikana maksetuista eläkkeistä kerätään samana vuonna vakuutetuilta.

    Samaa mieltä olen siitä, että eläkejärjestelmässä on kehittämistä, ja se on jossain määrin epätasa-arvoinen eri sukupolvien välillä.

    • Yksinkertaistat. Yrittäjä maksaa YELiä, alennettua TyELiä tai TyELiä riippuen omistusosuudessaan yrityksessä ja yhtiöjärjestyksestä.

      • Kaarlo R. Kaarlo R.

        No lienee kysymys siitä, miten määrittelee yrittäjän. Itse en näkisi yrittäjäksi henkilöä, joka omistaa vain murto-osan yrityksestä, jossa työskentelee, ja tilastokeskuskin määritellee yrittäjän juurikin henkilöksi, jolla on yrittäjäeläkevakuutus: http://www.stat.fi/meta/kas/yritlkm.html

        • V V

          Eli jos n. kymmenen hengen kaveriporukka perustaa yhdessä yrityksen, he eivät ole yrittäjiä?

  8. Krtek Krtek

    Loistavaa, että joku kiinnittää tähän huomiota. Sieltä tuli kommentteja rahastoinnista aina kiittämättömyyteen siitä, että suuret ikäluokat rakensivat Suomen.

    Suuri ongelma ei edes minusta ole äänestäjissa vaan siinä, että kun eläkejärjestelmä ei kosketa alle viisikymppisiä siihen ei ja sen vääristymiin ei jakseta perehtyä. Missä muussa tapauksessa joku antaisi tuloistaan 25 % jonkun hoidettavaksi eikä ikinä katsoisi perään tai vaatisi siitä raportointia?

    Nykyinen eläkejärjestelmä ei mitenkään vastaa sitä joka laadittiin 1962. Se olisi paljon nykyistä anteliaampi, mutta siihen ei enää nykyään pääse mukaan.

    Eläkejärjestelmää muutettiin mm. seuraavasti:

    a) 18-23 ikävuoden välillä kertyy nykyään eläkettä, ennen näistä piti vain maksaa maksuja – aiempia ei hyvitetty lainkaan
    b) työsuhteesta kertynyt eläke ei enää muodostu viimeisen 10 työvuoden ajalta (ennen todellakin meni näin), vaan koko ajalta
    c) eläkeikä on nostettu 58:sta (sic!) 63 vuoteen
    d) elinaikakerroin alkaa pienentää eläkkeitä vasta v. 2010 PER IKÄLUOKKA jos kyseinen ikäluokka alkaa elää pidempään
    e) opiskeluajalta ja äitiydestä saa nykyään pientä eläkettä

    Aiemmin ansaitut eläkkeet saivat eläkeuudistuksessa ns. vapaakirjan eli niihin ei koskettu lainkaan. Eikä toisaalta ole nostettu ajoissa eläkemaksua, johon kohdistuu se 5 %-yks. korotuspaine.

    Tosi kivaa olla kolmikymppinen väliinputoaja. Olemme tehneet 18-23-vuotiaana työtä, josta ei kerry eläkettä vaikka maksut maksoimme. Työsuhteista katsotaan koko aika, sen sijaan opiskeluista emme saaneet mitään. Elinaikakerroin leikkaa aikanaan raa’asti eläkkeitämme ja lisäksi maksamme jatkossa korkeampaa eläkemaksua.

    Suuret ikäluokat ja 50-lukulaiset saavat suurilta osin nauttia anteliaasta v. 1962 järjestelmästä, ja toisaalta meitä nuoremmat saavat ensimmäisistä työvuosistaan tai opiskeluajaltaan eläkettä. Lisäksi 40-50-luvulla syntyneillä on jo varsin mainio eläketurva omistusasunnon muodossa ja hyvä terveys.

    Eläkeikä oli ennen “vaivaista”, nykyään “kolmas ikä”, jossa voi “toteuttaa itseään”.

    Arvaa vaan sapettaako.

    Työeläkemaksut vuonna 1980 oli noin 13 % palkasta
    Työeläkemaksut vuonna 1990 oli noin 15%
    Työeläkemaksut vuonna 2010 oli 22%
    Työeläkemaksut vuonna 2012 on 22.5%

    Rahastoinnista vielä, kun moni pappara on siitä puhunut. ETK:lta saa hyvin luvut siitä, mistä nykyään maksetut eläkkeet tulevat. Vinkki: eivät tule mistään rahastoista. Mm. lähes kaikki valtion eläkkeet ovat suoraan maksuperusteisia, tätä ei useinkaan oteta huomioon.

    Sijoitustoiminnan ylituottoa saa myös jakaa maksuhyvityksenä yrityksille, eli hyvätkään tuotot eivät takaa eläkkeitä, jos väliin tulee pitkä huono kausi.

    Yritä jaksaa pitää asiaa esillä. Osku Pajamäki saa niin paljon huutia aina esiintyessään että on kai hiljentynyt jonkun verran.

  9. Kati Kalliomäki Kati Kalliomäki

    Hyvä Lilja, työskentelen Eläketurvakeskuksessa ja sydäntäni särki, kun kerroit neuvoneesi nuoria yrittäjiä laiminlyömään omaa sosiaaliturvaansa, ei siis vain pelkkää eläketurvaansa, vaan myös esimerkiksi sairauspäivärahojaan tai työkyvyttömyysturvaansa. Niiden paras ja turvallisin tae on juuri kunnollinen yrittäjäeläke.

    Kirjoituksesi ei mielestäni onnistunut vakuuttamaan, mikseivät nuoret yrittäjät tule ikinä rahojaan näkemään. Puhut kovin kevyin perustein ’kestämättömästä rakennelmasta’ ja ’pyramidihuijauksesta’. Et varmaan tule ajatelleeksi, että työeläke on lakisääteistä ja nauttii perustuslaillista turvaa? Siihen nähden väitteesi ovat kovia ja melko helposti heitettyjä. Ymmärrän kyllä, että suosiota pääsee niittämään nostamalla esiin epäkohtia, mutta kyllä ne pitää perustella.

    Työeläke perustuu osittaiseen rahastointiin ja rahastoiviin mekanismeihin kuuluu se, että niiden piiriin ensimmäiseksi tulevat eli tässä tapauksessa vanhemmat ikäluokat saavat parempaa turvaa suhteessa panostukseensa kuin seuraavat ikäluokat. Tässä vaan tuppaa unohtumaan se, että ei niiden vanhempien ikäpolvien eläkkeet mitään ruhtinaallisia ole olleet, eivät totisesti, sillä tienestit olivat pienet ja eläkkeitä ei ennättänyt kertyä tarpeeksi kauan. Kateellisuuteen siis ei mielestäni ole aihetta. Sitä paitsi juuri rahastointi takaa sen, että rahoja sitten on, kun maksun aika tulee. Ei siis eletä kädestä suuhun.

    Mitä tulee väestönkasvuun, niin nyt vain on niin, että meillä on maksajien eli työikäisten määrä vähentynyt suhteessa saajien eli esimerkiksi eläkeläisten määrään. Se ei ole kenenkään vika, mutta ei se ole mikään huijauskaan. Realistisella otteella tajuaa, että kun maksajia ei voi noin vaan kaivaa jostain lisää, niin maksua täytyy kertyä enemmän – ja se voi tapahtua myös pidempien työurien kautta. Ja tässäkin realismia peliin: nuoremmat ikäluokat elävät paljon pidempään kuin heitä edeltävät ikäluokat. Eikö ole aivan reilua, että he myös käyttävät pidemmästä elinajastaan pidemmän jakson työskentelyyn? Silloinhan puntit ovat tasan vanhemman väen kanssa.

    Sukupolvien vastakkainasettelu ei johda mihinkään. Elämme yhteiskunnassa, jossa kuuluu kantaa vastuu myös muista kuin itsestään.

    • Krtek Krtek

      “ei niiden vanhempien ikäpolvien eläkkeet mitään ruhtinaallisia ole olleet, eivät totisesti, sillä tienestit olivat pienet ja eläkkeitä ei ennättänyt kertyä tarpeeksi kauan.”

      Jep. Sen takia otettiin käyttöön takuueläke, jossa nykyään työtä tekevät maksavat niiden sukupolvien eläkkeet, jotka eivät ole niitä itse maksaneet.

      “Sukupolvien vastakkainasettelu ei johda mihinkään. Elämme yhteiskunnassa, jossa kuuluu kantaa vastuu myös muista kuin itsestään.”

      Jep. Siksi eläkemaksuja olisi pitänyt nostaa 5 %-yksiköllä jo viisi vuotta sitten, kun maksajia oli enemmän. Siksi vapaakirjan antaminen vanhoista eläkkeistä samalla kun nuoremmille ikäluokille otetaan käyttöön elinikäleikkuri on suorastaan julmaa. Nuorelle annan neuvon, että älä maksa eläkemaksua vaan säästä omaan asuntoon, se on vähemmän verotettua eläketurvaa, joka on vielä toistaiseksi myös verotuettua. Ja äänestä niitä poliitikkoja, jotka nostavat rikkaiden eläkeläisten veroja.

      Nuorempien sukupolvien syyllistäminen siitä, että suuri kusetus tuodaan julki ei johda mihinkään.

    • jaakkome jaakkome

      Jos Liljan kärkäs tyyli on jotenkin ahdistavaa luettavaa, niin ei tuollaisen alentuvan lässytyksen kirjoittaminen jää sukupolvien vastakkainasettelun luomisessa mitenkään vähäisemmäksi.

      Mikä argumentti tässä vastineessa sitten oikein esitetään, siis sen lisäksi, että tädin “sydäntä särkee”, nuori kirjoittaja ei “varmaan tule ajatelleeksi” ja että oikeastaan “nyt vain on niin”?

      Onhan siellä retoriikan lisäksi joitain väitteentynkiäkin: rahastointi takaa sen, että RAHAA ON, paitsi tietenkin maailmanhistorian lihavimman sukupolven vanhemmille tai lapsille. Vastakkainasettelun aika on ohi, tehdään niinkuin me suunniteltiin, täällä ei ole mitään nähtävää. Yhteiskunnassa kuuluu kantaa vastuu myös muista kuin itsestään, joten kenenkään kahmimat edut eivät voi olla suhteettoman suuria. Tekstissä esitettyjä väittämiä ei kuitenkaan edes yritetä perustella mitenkään, ne vain ilmoitetaan, aivan kuten tässä valistaen kerrottaisiin lapsille tai hallintoalamaisille, mitkä säännöt nyt vain ovat ja miten yhteiskunta toimii.

      Herätys. Yhteiskunta toimii niinkuin me toimimme. Jos homma alkaa maistua kusetukselta, voi sääntöjä yrittää muuttaa, mutta kannattaa niitä myös rikkoa. Possujen suojatyöpaikat voidaan laittaa lihoiksi ja saavutetut edut leikkuriin. Solidaarisuus on tietenkin tärkeätä, mutta se solidaarisuus pitää kohdistaa aidosti heikoimmissa asemissa oleviin ihmisiin, ei mihinkään ikäluokkiin eikä varsinkaan siten, että ikäluokan sisäistä epätasa-arvoa ei saisi yrittää tasata.

    • Isoin kriittikini järjestelmää kohtaan koskee sen tulkintaa, että luvatut eläkkeet nauttivat perustuslaillista omaisuuden suojaa. Luvatut eläkkeet ovat perustuneet ennusteisiin mm. väestönkasvun suhteen. Nyt kun nuo ennusteet eivät ole toteutuneet, kaiken riskin ja seuraukset kantavat nykyiset työssäkäyvät. Pitäisi olla mahdollista myös leikata “luvattuja” ja maksettavia työeläkkeitä sikäli kuin maksajien määrä vähenee. Itse kannatan että leikkukset tehdään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteiden mukaan, eli leikataan niiltä joilta on varaa leikata, eli suuria työeläkkeitä saavat. Pienimpiin eläkkeisiin älköön koskettako.

      Tämä pitäisi yhdistää eläkemaksukattoon, eli että eläkemaksut eivät saa ylittää esim. 25% nettopalkasta. Jos järjestelmä menee vielä nykyisestä kestämättömään suuntaan (kuten viime vuosien syntyvyysluvut näyttävät meitä vievän), niin leikkaukset pitäisi tehdä nimenomaan maksettavista eläkkeistä.

  10. anonyymi anonyymi

    Miksi eläkejärjestelmä pitäisi ylipäätään rahoittaa työntekoa verottamalla? Voisiko rahoituksen hoitaa jotenkin muuten, edes osittain?

  11. […] Kolmen vuoden keskiarvojen mukaan tuloverot ovat laskeneet tasaisesti sitten vuoden 2000. Tavaroista ja palveluista maksettujen verojen osuuskaan ei ole merkittävästi noussut aivan viime aikoihin saakka. Pakolliset sosiaaliturvamaksut sen sijaan ovat sen sijaan olleet väestön vanhenemisen takia taas nousussa 90-luvun lamaa seuranneen hengähdystauon jälkeen. Tämä johtuu eläkejärjestelmän uudistamisen vetkuttelusta, josta Lilja Tamminen on kirjoittanut enemmän. […]

Vastaa