Skip to content

Tulijoiden työllistyminen on kotoutumisen ehto

Suomessa ollaan huolissaan turvapaikanhakijoiden ryntäyksestä Lähi-Idästä ja sen aiheuttamista haasteista Suomen vaikeina aikoina. Nähdäkseni kotoutumisen, kestävyyden ja yleensä hyvien lopputulosten toteutuminen nojaa vahvasti tulijoiden nopeaan työllistymiseen – keskellä vallitsevaa suurtyöttömyyttä. Se on melkoinen yhtälö.

Jos poisluetaan ne muutamat harvat tulijoista, jotka saattavat työllistyä korkeatasoisina asiantuntijoina teknologia-aloille, ovat tulijoiden mahdollisuudet työllistyä yleisille työmarkkinoille faktuaalisesti vähäiset. Yrittäjänä tietenkin voi alihinnoitella työtään niin paljon kuin lystää, mutta yritystoimintaan Suomessa heillä ei ole vielä eväitä, koska eivät tunne suomalaista lainsäädäntöä ja byrokratiaa, jolloin seuraukset voivat olla katastrofaalisia. Yritystoiminnan kokeilu on monelle suomalaisellekin täysin katastrofaalista. Byrokraatti-Suomi on tosin kokonaan oma aiheensa.

Suomen paikalliset irakilaiset ja syyrialaiset yhteisöt ovat voimavara, joista osa tulijoista saa apua sopeutumaan ja kenties työllistymään yhteisöille tyypillisiin työtehtäviin. On kuitenkin kohdattava se tosiasia, etteivät nekään pienet verkostot voi millään ratkaista tuhansien työttömyysongelmaa. On siis todellinen riski, että ilman kotoutustoimia ja mahdollistavaa työllisyyspolitiikkaa, saamme tulijoista ikään kuin uusia eläkeläisiä vuosikausiksi. Suomelle tämä on taloudellisesti huono hetki. Työnhakijat pakkautunevat kasvukeskuksiin myös etsiäkseen turvaa paikallisyhteisöistään, jolloin asuntokriisit puhkeavat aivan toisenlaiseen kukkaan, haitaten Suomen kilpailukykyä vieläkin enemmän. Asuntokriisin lykkäämiseen esitin ratkaisua 20.9. esityksessäni hallitukselle.

Mikä sitten olisi realistinen keino välttää riskien toteutuminen?

Ensimmäiseksi tietenkin täytyisi luopua suomen kielen vaatimuksista siellä, missä englantikin toimii. Toiseksi täytyisi poistaa ihmeellinen sääntö, että maassa pitäisi oleskella useita kuukausia ennen kuin saa tehdä työtä. Ei sillä tavalla kukaan opi mitään. Nämä muutokset eivät kuitenkaan vielä työllistä yhtään ketään.

Asiaa ei myöskään ratkaisisi vaikkapa se, että kunnat palkkaisivat tulijat tekemään tekemätöntä työtä, koska sellaista työtä – josta pitäisi maksaa vielä asianmukaista palkkaa – ei ole. Kuntia kohtaa säästöpaineet ja monissa kohdin henkilöstöä vähennetään eläkepoistumalla. Kohdistettu palkkaus tekemään epätyötä ei vuorostaan integroisi yhtään ketään oikeaan työelämään, ja on sosiaalisesti kestämätön ratkaisu keskellä suurtyöttömyyttä.

Suomi on Japanin tavoin hyvin sulkeutunut ja sisäänpäinkääntynyt maa, joka odottaa kaiken tapahtuvan niin kuin aina ennenkin. Vaikka siinä on voimavaransa, on siinä myös huomattavia ongelmia. Järjestelmämme on rakennettu vahvasti oletukselle, että oma sulkeutuneisuus jatkuu, minkä takia se ei kestä globalisaatiota. Se heijastuu esimerkiksi siinä, että Suomen työehtosopimusjärjestelmä on laadittu ajatellen lähinnä kotoperäisiä, kielitaitoisia ja suomalaisen koulujärjestelmän valmistamia työntekijöitä. Sen seurauksena työmarkkinasopuihin etenkin palvelu- ja muilla matalapalkka-aloilla sisältyy implisiittisesti odotuksia työntekijöiden ”laadusta” – että he hallitsevat tietyt perusasiat.

Näin ollen Suomen mittapuulla kouluttamattoman maahanmuuttajan työllistyminen rajoittuu sellaisiin tehtäviin, jotka eivät esim. edellytä:

  • suomen, ruotsin tai englannin kielten hyvää taitoa;
  • suomalaista koulutuspohjaa;
  • tunnustettua muuta koulutuspohjaa;
  • suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemusta;
  • eurooppalaista ajokorttia

Mahdolliset toimenkuvat siis rajautuvat sellaisiin matalapalkkatöihin, joita suomalaiset eivät juuri halua tehdä ja jotka eivät edellytä koulutusta. Keskellä lamaa sellaisia työpaikkoja ei montaa ole. Nousukautena tilanne olisi aivan toinen.

Kun oikein puntaroi vaihtoehtoja, todennäköisesti ainoaksi talous-, työ- ja sosiaalipoliittisesti kestäväksi vaihtoehdoksi jää turvapaikan saaneiden ei-kansalaisten sulkeminen jollain tavalla työehtosopimusten ulkopuolelle esim. 3-5 ensimmäiseksi oleskeluvuodeksi. Se edellyttäisi uutta lakia, joka erikseen määrittelisi tiettyjen ei-kansalaisten korvaavat minimityöehdot.

Perustelu tälle on se, että nykyinen työlainsäädäntö efektiivisesti estää ei-odotuksia-vastaavien työntekijöiden kilpailun työmarkkinoilla työehtosopimusten odotukset täyttävien kanssa. Silloin suomalainen työnhakija menee käytännössä aina edelle valinnassa. Jos ei pysty kilpailemaan koulutuksessa tai taitotasossa (Suomessa käytännössä tutkintotasoissa), jäljelle jää avoimilla työmarkkinoilla vain ja ainoastaan hinta. TES-järjestelmä tekee sen mahdottomaksi ja jättää siis ainoaksi vaihtoehdoksi työttömyyden. Normaalistihan tämä olisi TES-järjestelmän tavoite, mutta TES:ejä ei ole laadittu maahanmuuttajat ja kotoutuminen mielessä.

Esitän siis hallitukselle, että tulijoiden sallittaisiin työskennellä heti oleskeluluvan saatuaan, että kaikki työvoiman tarveharkinta poistettaisiin ja että tulijoiden annettaisiin kilpailla hinnassa joitain vuosia. Silloin heille syntyisi kokonaan uudet, omat työmarkkinat ja heidän sallittaisiin kantaa kortensa kekoon Suomen pitämiseksi pinnalla. Yhdessä asumisperusteisen sosiaaliturvan ja kunnallisten asumispalvelujen kanssa syntyisi perustulomainen järjestelmä. Lisäksi aikuisten ammattikoulutuksessa tulisi pyrkiä 14 kuukauden malliin ja englanninkielisen opetuksen tarjoamiseen.

Ilman uskottavaa työllistymistä, ei kotoutumisesta tai muustakaan tule oikein mitään. Meillä on jo tarpeeksi rankkaa nykyisen kotoperäisen syrjäytymisen kanssa. Oppia voimme eniten Saksan ja Ruotsin virheistä ja onnistumisista. Emme enää voi teeskennellä sulkeutunutta yhtenäiskulttuuria.

Published inesitys hallituksellepolitiikka

2 Comments

  1. nsaspy nsaspy

    nyt sohaisit pahasti kahti isoa ”ampiais” pesää, ay-liikettä ja maahanmuutto vastaisia ryhmiä. en suuresti ole eri mieltä mutta itse olisin jotenkin maltillisempi ja varovaisempi. ay-liike olisi vihainen tes järjestelmän romuttamisessa. maahanmuutto vastaiset ryhmät olisivat vihaisia koska luodaan kilpailua kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä.

    ehdotuksessa ei kerrota mutta jos luodaan uusi matalapalkka luokka niin he maksavat vähemmän tai ei mitään työeläkemaksuja (myös muut verot ja veroluonteiset maksut) jolloin he eivät hirveästi auta sosiaalimenojen rahoituksessa erityisesti työeläkejärjestelmä. (ei pidä unohtaa työnantaja puolen maksuja)

    oli hyvä että mainitsit englannin kielen. itse tekisin englannin kielestä virallisen ja toisin sen vaihtoehdoksi suomen kielen tilalle. tosin syrjäseuduilla tuskin toimii niin hyvin. mutta tietäen nykyisen asenteen maassa ja eduskunnassa me tuskin nähdään virallista englantia.

  2. Pentti "Pena" Mukka Pentti "Pena" Mukka

    …ja näin päästäisiin myös suomalaisen palkansaajan työn halpuuttamiseen. Minulla on parempi ehdotus: Ei oleskelulupaa. Suomi ei tarvitse Lähi-idästä ja Afrikasta opetettavia, koulutettavia, asutettavia ja työllistettäviä. Suomi ei ole heille mitään velkaa.

Vastaa