Pyöräilyn edistämispaketin hintaa Helsingissä kauhisteltiin tänään kokoomuslaisen kaupunginvaltuutetun Matti Niirasen blogissa. Asiasta uutisoi Uusi Suomi. Kirjoituksessaan Niiranen esittää väitteen, että seuraavan kymmenen vuoden aikana toteutettavan pyöräilyn ”edistämishankkeen” (20m€/vuosi) kokonaishinnaksi tulee 10 vuoden aikana 220 miljoonaa euroa. Tämän jälkeen hän vetoaa maalaisjärkeen ja kauhistelee rahamäärää ilmeisenä argumenttinaan, että pyöräily on turhaa eikä siihen tule käyttää rahaa.
Mihin sitten hänen mukaan kannattaa käyttää rahaa? Hän on aiemmin valittanut siitä, miten kaupunki kohtelee autoilijoita kaltoin vaatimalla heiltä markkinahintaisempaa pysäköintiä joten oletan, että autoiluun kannattaa käyttää rahaa. Teen siis Niiraset, ja arvioin autoilun ”edistämisen” hintalapun seuraavalta kymmeneltä vuodelta Helsingin alueella.
| Vuotuinen kuluerä | Vuosihinta |
|---|---|
| Liikenneinvestoinnit, jotka pintapuolisesti vaikuttavat liittyvän vain yksityisautoilun edistämiseen 2013*1 | 46m€ |
| Nykyisen autotieliikenneverkon ylläpitokustannukset2 | 79m€ |
| Autoliikenteen onnettomuudet2 | 193m€ |
| Katutilan vuokra2 | 118m€ |
| Autosaasteiden aiheuttamat sairaudet ja kuolemat2 | 132m€ |
| Yhteensä | 562m€ |
Kerron sitten tämän summan kymmenellä vuodella** , ja saan Helsingin autoilun edistämisen*** kustannuksiksi 5620 000 000 euroa. Näin ollen autoilun edistäminen maksaa Helsingille ~179 Haartmanin sairaalaa. Soveltaen Matti Niirasen logiikkaa, on autoilu turhaa eikä siihen tule käyttää tällaisia rahamääriä. Ihan järjetöntä se onkin.
HUOM! Laskelmissa ei ole huomioitu sitä, että suuri osa pyöräilyn mahdollistamisen kustannuksista on autoilun edistämisen aiheuttamaa, kun kaupunkisuunnittelua tehdään autolähtöisesti. Jos rakennetaan monitasoristeys, tulee pitkä kiertopyörätie jne. Jos Helsinkiä oltaisiin 60-70-luvuilla suunniteltu järkevämmin, ei pyöräilyinfran rakentaminen olisi niin turhan kallista, niinkuin ei tieverkonkaan. Ratkaisu: rakennetaan lisää kantakaupunkia, niin autoilun tarve ja houkuttelevuus vähenee.
* Summa vaihtelee villisti vuosien välillä
1 ”Liikenneinvestointien talousarvioehdotus
vuodeksi 2013 sekä
investointiohjelmaehdotus vuosiksi 2014-17”
2 Otso Kivekäs: Kaupunkiautoilun hinta, 2009
**Oikeasti pitäisi laskea keskiarvo vuosi-investoinneista, mutta tätä tietoa ei ole saatavilla kuin vuoteen 2014, joten se ei ole mahdollista.
***Edistäminen-sanaa käytetty niinkuin Matti Niirasen artikkelissa
Toki tähän tulee lisätä että seuraavan kymmenen vuoden aikana KSV tulee kaavoittamaan noin 35 000 hallipysäköintipaikkaa 50 000 asuntoon, jotka 60 000 € kappalehintaan maksavat 2 100 000 000 €, jolla saisi 1,36 € kappalehintaan (1) 1 539 267 016 vaippaa mummuille.
1) 14 kpl paketti 19,10 €, http://www.medi10.com/tuotteet.html?id=37/341
Tuohon laskelmaan olisi hyvä lisätä vielä autopaikoista aiheutuva vaihtoehtoiskustannus siltä osin, kun autopaikkanormin takia täydennysrakentaminen ei ole mahdollista järkevällä rakennustiheydellä ja sen seurauksena moni sellainen, joka muuten voisi asua lähempänä keskustaa, joutuu käymään kauempaa keskustassa töissä. Menetetylle työajalle voisi laskea kustannuksen helsinkiläisen keskipalkan mukaan.
Samoin menetetyn työajan vaihtoehtoiskustannus tulisi ehdottomasti laskea väärin pysäköidyistä autoista johtuvasta raitioliikenteen myöhästymisestä, kaavana tässäkin tietenkin myöhästymisen kesto x raitiovaunun matkustajamäärä x helsinkiläisen keskipalkka.
Kun vaihtoehtoiskustannuksia ajatellaan, kannattaisi tietenkin huomioida kansanterveyden näkökulmasta autoilun aiheuttamista saasteista johtuvista sairauksista aiheutuvien kustannusten lisäksi myös menetetty kansanterveydellinen hyöty, joka seuraisi siitä, jos ihmiset kävelisivät tai pyöräilisivät töihin tai edes kotoaan metro- tai juna-asemalle. Silloin voitaisiin olla jo huomattavasti lähempänä yksityisautoilun suosimisesta aiheutuvia todellisia kustannuksia.
Mikä on autoilun vs. pyöräilyn liikennesuorite Helsingissä keskimäärin? Mikä on on jonkin liikennemuodon ”edistämisen” tai tarvittavan ”ylläpitämisen” kustannus. Kun kuljen työmatkaani Järvenpäästä (2,5 km keskustasta – en usko olevampi yhtään terveempi, jos talutan sohjossa pyörää tuon matkan) Tapiolaan ja käyn asiakastapaamisissa harva se päivä, niin polkupyörä ei ole minulle realistinen vaihtoehto – edes kansanterveyden näkökulmasta. Aion kuitenkin jatkaa työelämässä vielä jonkin aikaa.
T. 63 v ukkeli (olkapää leikattiin marraskuun lopulla, toukokuussa saa jo käyttää oikeaa kättä ”rajoituksetta”).
P.S. Sallitteko minun käyttää työsuhdeautoa vielä muutaman vuoden??
Vastakkainasettelu ei ole mielestäni ylen järkevää. Parempi pyöräilyverkosto sujuvoittaa myös autoilijoiden liikennettä jokaisen ratkaistun solmukohdan myötä. Joillain ydinpaikoin ainakin tavoitteena pitäisi olla myös ruuhkautumisen väheneminen. Tämä riippumatta siitä ajaako työsuhdeautoa, pysäköikö invapaikalle vai sunnuntaiajeleeko museoautolla.
No ton rapparin lähteen mukaan Helsinkiläiset tekevät matkoistaan 25% joukkoliikenteellä, 26% autollaan ajaen, 10% jonkun muun ajamassa autossa kyydissä, 31% jalan ja 6% pyörällä. Noi luvut on itseasiassa suurimmasta päästä autoliikenteen osuudeksi mitä olen nähnyt, tässä on kaikennäköisiä määrittelykysymyksiä kuten että mikä on matka. Kilometreinä autoliikenteen osuus on toki suurempi, mutta jos sitä halutaa käyttää rahanjakoperusteena, niin sitten pitäisi selittää että miksi kannattaa tukea sitä että ihmiset liikkuvat mahdollisimman pitkiä matkoja.
Rahaa käytetään liikenneväyliin, niiden ylläpitoon, joukkoliikenteen tukiin, jne. vähän laskutavasta riippuen Helsingissä yhteensä jotain 300 – 400 miljoonaa vuodessa, ei ole ihan yksiselitteinen asia tämäkään. Jos laskee välillisiä kustannuksia, niin ollaan helposti puolessa miljardissa.
Kokonaisuudessaan tommoinen 15-20 milliä pyöräilyyn vuodessa, nyt jotain 7 milliä, on toki paljon rahaa mutta ei suhteessa niin paljoa. Liikennerahoituksessa joku milli on karkkirahaa.
Vaikka en autoilun lisäämistä kannatakaan (päin vastoin), niin kannattaa yrittää puolustaa ideologiaansa tavalla, joka ei tee siitä naurattavaa.
Jos kerran alkaa vaahtoamaan menoista, niin kannattaa sitten ottaa mukaan myös tulot. Kyllä autoilijat maksavat veroina paljon enemmän kuin he saavat. Siinä on ehkä yksi Suomen kaltoinkohdelluimmista joukkioista. Olen sitä mieltä, että autoilua kaupungeissa pitää vähentää ja huolella, mutta en ole kyllä niin naiivi että lähtisin tätä näkemystäni tukemaan joillain autoilusta koituvilla menoilla. Itse en perusteiksi löydä muuta kuin saasteet ja autoilun epäkäytännöllisyys kaupungeissa.
Autoilua vähentämällä kyllä saadaan pyöräilyä lisättyä ilman mitään ökykalliita pyöräilynedistämishankkeita. Autoilua voidaan vähentää simppeleillä päätöksillä. Pyöräilyn lisäämiseen ei tarvita mitään järjetöntä virkamiesporukkaa tuhlaamaan 20 miljoonaa vuodessa ainoana saavutuksena kova pullien ja kahvin kulutuspiikki. Suomen talous on kuralla juuri näiden tehottomien edistämisprojektien takia.
Tässä argumentissa kaiken muun ohelle omituisinta on oletettu autolijoiden välinen solidaarisuus. Nimenomaan kaupungissa ja Helsingissä autoilu on hyvin kallista, esimerkiksi tierakentamisen kustannukset ovat monin ja jopa kymmenkertaiset, minkä ihmeen takia jonkun forssalaisen autoilijan pitäisi kustantaa helsinkiläisen cruisailu?
Ville: Ensin yksi huomio: Helsingin kaupunki ei saa senttiäkään autoilijoiden maksamista verotuloista. Sen sijaan Helsingin kaupunki maksaa paljon autoilijoiden aiheuttamista kustannuksista.
Lisäksi autoilijoiden valtiolle maksamat verot eivät lähellekään riitä kattamaan kaupunkiympäristössä tuottamiaan kustannuksia: http://www.sarela.fi/autoilun-verot-ja-kustannukset-helsingissa/
villevalre: Näistä mainituista kuluista ei kaupunki saa autoilijoilta takaisin lähimainkaan kaikkia.
Helsingin kaupungin pitäisi nalkuttaa asiasta valtiolle ja teidän olla täällä hiljaa siitä, onko verojako juuri Helsingille reilua vai ei. Mitä sitten?
villevalre: kun autoilijoilta kerätyistä veroista (~7mrd) vähennetään valtion ylläpitämän tieverkon kustannukset(~1mrd), autoilijoille takaisin tilitettävät työmatkavähennykset(~3mrd) ja autoiluun liittyvien onnettomuuksien kustannukset(~3mrd) aletaan olemaan jo miinuksella. Sitten on vielä ilmansaateiden aiheuttamat terveyskustannukset ja autoilun vaikutus kansan ylipainon lisääntymiseen (arkiliikunta jää pois, kun joka paikkaan liikutaan autolla).
Ja tosissaan, kuten edellä sanottu, kuluissa ei ole vielä kaupunkien ylläpitämän katuverkon kustannuksia johon autoilijoilta kerätyistä veroista ei saada senttiäkään.