Skip to content

Tempputyöllistämisen hinta työmarkkinoille

Kuultuani lukuisia kertomuksia viime aikoina erilaisista työharjoitteluista, työpajoista, palkkatuetuista työllistämisistä ja muista välityömarkkinoille tempputyöllistämisistä aloin pohtia mitä tämä lysti maksaa verorahakertymästä ja miten paljon käytäntö ihan matemaattisesti syö yksityisen sektorin työllistämiskykyä. Tiivistettynä: miten monen työpaikan synty estetään tempputyöllistämisellä?

Paljon erinomaista työtä välityömarkkinoiden ongelmista ja nöyryyttävästä vaikutuksesta on ansiokkaasti tehnyt Tasavallan harjoittelijat ja tukityöllistetyt THT ry. He ansaitsisivat jonkinlaisen palkinnon heikoimpien edunvalvontatyöstään.

Tempputyöllistämisessä kyse on pitkälti siitä, että kansalaisyhteiskunta maksaa veroja, jotta se voisi palkata virkamiehiä maksamaan palkkaa siitä, että tehdään kansalaisyhteiskunnan muutenkin tarvitsemaa työtä. Tällä tapaa yksin­kertais­tet­tunahan koko järjestely on eräänlainen byrokratian Goldbergin kone. Toki jos syvennytään aiheeseen käy nopeasti ilmi, että kyse on eräänlaisesta liian tiukan työlainsäädännön ohittamisen valkopesusta viranomaisen valvonnan verukkeella.

Tein siis illan verran selvitystyötä niistä tilastoista, joihin tavallinen kansalainen pääsee jollain tapaa käsiksi. A.o. kustannusarviosta on jätetty pois kuntouttavan työtoiminnan, yrityspalveluiden, kotoutumistuen aktivoinnin ja starttirahan kustannukset. Arviossa ei ole huomioitu aktivoinnista aiheutuvia toimintakuluja, koska niistä ei ole saatavilla yksityiskohtaista tietoa. Lisäksi laskelmassa ei ole huomioitu kuluja työttömyyskassoista, kuntien harkinnanvaraisia palkkaustukia eikä matalapalkkatukia.

Budjetoitu etuuskulu/vuosi Budjetoitu Määrä (€)
33.20.52 Valtionosuus työmarkkinatuesta työllistämistä edistävien palvelujen ajalta ylläpitokorvauksineen (arvio 2013)1 407 200 000
33.20.50-51 V.o. ansio- ja peruspäivärahasta työllistämistä edistävien palvelujen ajalta ylläpitokorvauksineen (arvio 2013)1 233 000 000
33.20.52 ELY-keskusten maksamat palkkatuet (arvio 20131)
starttirahalla vähennettynä2
85 000 000
Budjetoitu yhteensä 725 200 000
Rahalla aktivoidut Henkilöä
Työmarkkinatuella aktivoidut3 (2011) 27 752
Perus- ja ansiopäivärahallä aktivoidut4 ~ 23 440
ELY-keskusten palkkatuetut4 ~ 13 725
Aktivoituja yhteensä ~ 64 917
Keskimääräinen etuuskulu/henkilö/vuosi* 11 171 €
10€ tuntipalkalla täystyöllistämisen
vuosikustannukset ilman sivukuluja
18 857 €

* Ei ole näyttöä, että aktivointitoimet kestäisivät koko vuoden

Ylivoimaisesti kalliimmaksi aktivoinnin muodoksi muodostuu aktivoitujen työmarkkinatuen saajien osuus, joiden etuuksien keskiarvo/henkilö/vuosi on 14672€. Se on jo monen työssäkäyvän ihmisen vuosiansio. Siihen päälle vielä huomattavat toimintamenot. Aktivointitoimien toimintakulut ovat todennäköisesti huomattavia ja liikkunevat sadoissa miljoonissa vuosittain. Esimerkiksi vuoden 2010 valtion talousarvioesityksessä oli budjetoitu erikseen 560,75M€ tällaisiin palveluihin, mikä useallekin vuodelle jaettuna nostaa aktivointitoimien kustannukset hirvittäviksi5.

Näyttääkin silmämääräisesti siltä, että Suomen työllisyystilannetta ja työmarkkinoiden sujuvuutta parannettaisiin paljon nykyisiä toimimattomiksi todettuja aktivointitoimia paremmin ja kestävämmin yksinkertaisesti lakkauttamalla ne ja vapauttamalla kansalaisyhteiskunta näistä tietyistä aktivointitoimien verokuormista, jotta työttömät työllistyisivät ns. normaalia reittiä talouden kiertoon vapautuvalla rahalla. Samalla saattaisivat masentavat talousnäkymätkin parantua.

Aktivointitoimiin nyt käytettävällä verorahalla työllistyisi yksityisellä sektorilla täysipäiväisesti kevyesti yli 35 000 ihmistä, mikä vastaa jo yli kuudesosaa kaikista tilastollisista työttömistä Suomessa. Semmoisia lukuja tänään.

Muita työllisyyden ja taantuman parannusehdotuksiani voi lukea artikkelistani Hyvinvointisuomi kaipaa kaskenpolttoa II: Miten työt katosivat.

Lähdeviitteet
1. 17.9.2012 päivitetty talousarvioesitys 2013 , Valtiovarainministeriö
2. Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle, Vice Consulting Oy 2012
3. Selvitystyö välityömarkkinoiden mahdollisuuksista tukea vaikeasti työllistyvien työelämään osallistumista ja työmarkkinoille pääsyä.Työ- ja elinkeinoministeriö 2013
4. Työmarkkinatukiseuranta: Aktivointiaste, KELAn tietopalvelut: Aktivointitoimet ELY-keskuksittain
5. Pitkäaikaistyöttömien työllistyminen, Valtiontalouden tarkastusvirasto 2011

Jos löydät parempia lukuja, ilmoitathan ne kommenttiosioon

Published inpolitiikka

2 Comments

  1. Työtön ja hajalla Työtön ja hajalla

    Tuosta puuttuu vielä ne ketkä lopullisesti masentuu tästä tempputyö hommasta ja lopulta putoaa kokonaan pois työelämästä mielenterveysongelmien takia kun joutuvat kituuttamaan pienellä rahalla koko elämän läpi eivätkä tuu saamaan palkkatöitä mistään. Laskua alkaa tuleen roimasti lisää ja tiedän että nuin käy kun olen yks niistä joille muuta mahdollisuutta ei ole annettu kuin tempputyöt.

  2. Minulla on teoria, mistä johtuu Suomen kestävyysvaje. Se johtuu siitä, että 90 000 ihmistä tekee työtä työttömyyskorvauksella ja tähän ei puututa. Jos nämä ilmaistyöt kiellettäisiin, kestävyysvaje korjaantuisi, kun tulisi avoimeksi 90 000 palkkatyöpaikkaa. 90 000 ihmistä poistuu tulonsiirtojen saajista ja muuttuu veronmaksajiksi. 90 000 työpaikan palkka suomalaisella keskikuukausiansiolla 3300 €/ kk tekee vuodessa n. 3,6 mrd€. Veroa tämänsuuruisesta palkasta voi laskea menevän 25%. Verotuotto yhteensä 0,891 mrd€ ja 9900 henkilöltä. Se on valtiolle tuloa. Loput 2,7 mrd€ on ostovoimaa, joka luo taloudellista toimeliaisuutta kansantalouteen.

    Ansiopäivärahalla olleet työttömät saivat aktiivitoimenpiteissä 351 954 438 euroa ja peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella olleet 502 559 933 euroa eli yhteensä heille maksettiin 854 514 371 euroa. Osallistujia yhteensä 128167 + 45880 = 174047 (lähde KELA:n tilasto vuodelta 2014). En löytänyt tilastotietoa aktiivitoimenpiteen keskimääräisestä kestosta. Pisimmät koulutukset kestävät vähän yli tai alle vuoden, työelämävalmennus useimmiten puoli vuotta ja lyhyimmät kurssitukset 3 tai 4 kk. Jos oletetaan että toimenpide olisi keskimäärin puolen vuoden mittainen, niin se saadaan puolittamalla osallistujien kokonaismäärä ja se olisi näin ollen noin 90 000. Tästä saadaan aktivoinnin hinnaksi noin 9500 euroa vuodessa osallistujaa kohden. Tämä on valtiolle meno. Kansantaloudellisesti kouluttaminen ja ilmaistyön teettäminen maksaa siis 4,4 mrd€.

    TEM:in tilaston mukaan vuoden 2010 työllistyminen avoimille työmarkkinoille työvoimapoliittisen aktiivitoimenpiteen jälkeen 3 kk koulutuksen päättymisestä oli 24%, siis noin neljännes. Työvoimapoliittisten koulutusten osalta prosenttiluku vääristyy, koska siinä lasketaan vain koulutuksen loppuun saakka suorittaneet pois lukien keskeytteneet ja kesken kouluksen työllistyneet. Paras tulos oli starttirahan saaneilla 68,9% ja huonoin työharjoittelussa työmarkkinatuella 13,4%. Itse käymilläni kursseilla, vain yksi tai kaksi kahdestakymmenestä työllistyi, joten minua hämmästyttävät TEM:in ilmoittamat prosentit. Ero voi johtua siitä, että kyseiset ihmiset ovat työllistyneet omatoimisesti kurssin tai siihen liittyvän harjoittelun vaikuttamatta asiaan. Omat palkattomat työharjoitteluni eivät ole koskaan työllistäneet palkkatyöhön harjoittelun jälkeen. Jos lasketaan että 24% aktivoinnista oli hyödyllistä ja loput 76% hyödytöntä. Hinnaksi hyödyttömälle aktivoinnille tulee näin ollen 3,4 mrd€.

    Työttömien työllistäminen palkattomiin töihin kalliimpaa kuin palkkaaminen “oikeisiin” töihin. Tästä kirjoitti Henri “Herranterttu” Autero (lähde: http://www.herranterttu.net/2015/08/kallista-moniammatillisuutta.html), jossa hän kertoo, että vaasalainen työpaja veloittaa palkattomasta “työllistämisestä” seuraavasti:

    Yhden toimintapäivän hinta on siis halvimmillaan 45,50 €. Alla on esimerkkilaskelma erilaiset kulut mukaan lukien.

    Peruskulut kuukaudessa

    Kelan työttömyyskorvaus noin 656 €

    Asiakkaan 9 € päiväkorvaus (4 päivää / viikko) 144 €

    noin 10 € päiväkorvaus valtiolta Vaasan kaupungille 160 €

    Kelan asumistuki (esimerkkinä 500 € kk-vuokra-asunto Vaasasta) 328,80 €

    Yhteensä 1288,80 €/ kk

    Työpaja (45,50 €/ pv) 728 €/ kk

    Yhteensä 2016,80 € / kk

    Oikealla palkalla (1500 euroa/ kk) työllistäminen maksaisi:

    Palkka sivukuluineen eläkevakuutusyhtiö Eteran laskurilla:

    Palkka 1500 €

    Vuosilomakorvaus 135 €

    Sivukulut yhteensä 373,55 €

    Yhteensä 2008,55 € / kk

    Yhteenvetona voisin ehdottaa, että ilmaistyöt kiellettäisiin kokonaan ja niiden tilalle tulisi palkkatyötä. Tämän lisäksi keskityttäisiin aktiivisen työvoimapolitiikan parhaiten työllistäviin ammatillisiin työvoimakoulutuksiin, palkkatuettuun työhön ja starttiraharyrittäjyyteen. Palkkatyö tuo hyvinvointia ja ilmaistyö vie sitä.

Vastaa