Sauli Sarkozy ja nälkäiset lapset

Edit: Helsingin Sanomien pääkirjoitussivun kolumni 11.9. viittasi blogaukseeni
Edit 2: Ihan tavallista päätöksentekoa-sivusto julkaistiin vastineena Niinistön työryhmälle.

Presidentinvaaleissa Sauli Niinistö pyrki ratsastamaan syrjäytyvillä nuorilla minkä kerkesi. Ratsasti lopulta presidentiksi asti. Äänekkäästi televisiossa ja lehdistössä luvatut konkreettiset ratkaisut nuorten syrjäytymiseen osoittautuivat tänään odotetusti vain Kokoomuslaiseksi sanahelinäksi, mihin oli jo viitteitä Niinistön televisiopuheessa kun vaalitulos ratkesi.

Niinistön kommentti oli (yksinkertaistettuna), että kansalaiset itse saavat hoitaa omien läheistensä ongelmat. Siihen ei siis tarvita mitään yhteiskunnallisia toimia. Niinistön pumpulimaailmankuvassa nimittäin kaikilla on välittäviä ja jaksavia läheisiä, joilla on mahdollisuus auttaa. Näiden näennäisen klassisen liberalismin kannattajien keskuudessa on yleistä sukukeskeisyys sosialiliberalismin sosiaalipolitiikan uskottavana korvaajana. Onhan kaikilla nyt sentään toimiva perhe – tai vähintään varakas ja välittävä täti?

”Onko syrjäytyminen asia, joka liikuttaa minua ja voisinko minäkin tehdä jotain? Minä uskon, että jokainen voi omalta osaltaan toimia lähellä olevan lapsen ja nuoren eduksi”  – Sauli Niinistö

”Kokoomuslaisen ideologian perusta on aina minä, eikä varmasti me.”
— Taru Tujunen, kokoomuksen puoluesihteeri 

Vaikka näyttelyni on vasta tuloillaan, on toteuttamassani Komerot – kadotettujen nuorten tarinoita -hankkeessa ilmennyt haastateltujen kesken selviä yhteisiä tekijöitä*:

1. 8/10 haastatellulla oli todettu mielenterveyden häiriö. Vuoden 2004-2009 aikana alle 30-vuotiaiden sairaspäivät mielenterveyssyistä kasvoivat 44%, 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä 52% (KELA). Joka päivä Suomi saa viisi nuorta työkyvyttömyyseläkeläistä.
2. Yhdelläkään haastatellulla ei ollut jaksavia läheisiä auttaa heitä eteenpäin. Osalla vanhemmista oli itsellään mielenterveysongelmia, vain yhden vanhemmat olivat varakkaita. Keskimäärin vanhemmat olisivat itsekin tarvinneet apua.
3. 8/10 haastelluista olivat jo lapsena kantaneet huolta perheensä  toimeentulosta. Monien nuorten lapsuusmuistoja leimasi elämäntilanteen epävarmuus ja erilaiset kriisit. Osa koki joutuneensa huolehtimaan vanhemmistaan. Merkittävä osa vanhemmista olivat olleet yrittelijäitä ja toimeentulevia ennen 90-luvun lamaa.
4. Yksikään nuorista ei ns. lorvaillut toimeettomana vaan pyrki aktiivisesti parantamaan elämänlaatuaan. 9/10 oli työhistoriaa, osa teki pikkutöitä pimeästi voidakseen maksaa velkoja. Kukaan ei kuitenkaan kokenut saavansa tarvitsemaansa apua – läheisiltään tai yhteiskunnalta.

* Otanta ei ole tilastollisesti merkittävä

Mitä konkreettisia toimia Niinistön työryhmä sitten sai aikaiseksi? Kouluihin jaettavan vihkosen ja kalliilta näyttävän verkkosivun tavallisia.fi – joissa jaetaan (välillä hieman arvokonservatiivisen oloisia) vinkkejä. Ne tuovat mieleen kirjahyllystäni löytyvän retrohtavan naisten siivousvinkkikirjan. Samat vinkit ovat kaikki psykologilla tai sosiaalityöntekijällä ikinä käyneet nuoret saaneet, eivätkä ne ole toistaiseksi synnyttäneet hyvinvoinnin vallankumousta. Olivat vinkit miten hyväntahtoisia tahansa, jäävät niiden käytännön vaikutus helposti vastaavaksi kuin jos pyytäisi dementiapotilasta vähän skarppaamaan. En tiedä missä rinnakkaistodellisuudessa Sauli kuvittelee elävänsä.

Jos Niinistö ja hänen ”skarppaa ny vähäsen” -työryhmänsä edustavat Kokoomuslaista näkökantaa Helsingin sosiaalipolitiikan tulevaisuuteen, ovat he täysin väärä puolue ratkaisemaan Helsingin ongelmia. Vanhoollisliberalismi epäonnistui jo 1800-luvulla. Helsingin taloudellinen tulevaisuus ja vanhusten hoitosuhteen takaaminen on kiinni työkykyisen ja toiveikkaan väestön säilyttämisestä. Siihen tarvitaan nyt kriisitoimia.

Kirjoittaja on ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon syksyllä 2012 Helsingin Vihreiden ehdokkaana. Kampanjan osana julkaistiin Ihan tavallista päätöksentekoa-sivusto vastineena Niinistön työryhmälle.

Asiasta uutisoi myös:
Helsingin Sanomat: Niinistö ratkaisee syrjäytymistä arjen vinkeillä
Emilia Kukkala: Niinistön käsitys syrjäytymisestä on pelottavan naiivi 
Vihreät nuoret: Presidentin työryhmä tarjoaa syrjäytymisen ratkaisuksi keskiluokan puuhakirjaa