Skip to content

Työmiehiä ja keijukaisia

Tiimarigate oli keskiviikon keskustelunaihe netissä.  Tiimari avasi verkkosivustonsa etusivulle kampanjan, jossa eroteltiin juhlarihkamaa juhlien tyypin mukaan. Ilmeisesti joku Tiimarissa oli päättänyt, että juhlien tyyppi määräytyy parhaiten osallistujien sukupuolen mukaan ja että lapset nyt vain viihtyvät paremmin oman sukupuolensa edustajien kanssa. Poikabasilleja ja niin edelleen.

Näin ollen etusivulla valokuvin esitetyt juhlakokonaisuudet oli jaoteltu kolmeen palstaan – tyttöjen juhlat, “kaikkien juhlat” ja poikien juhlat. Ensimmäinen ja kolmas palsta olivat pisimmät; ainoa kuva toisessa palstassa oli Nalle Puh-teemakekkereistä.

Kolmipalstajako on ulkoasusuunnittelunäkökulmasta mukava. Kolme on jostain syystä visuaalisesti mielenkiintoisempi kuin kaksi tai neljä. Samalla sivun ulkoasussa on leikitty väreillä: on ällöpinkkiä, hiekankeltaista ja lapislatsulin sinistä. Erikoisen asettelusta tekee sen otsikointi ja sen mukana tuomat sosiaaliset implikaatiot.

Vasemmistonuorten pj Li Andersson tuohtui näkemästään ja kertoi tästä facebookissa seuraajilleen. Lopulta linkki levisi kokoomuslaisten ja muiden arvokonservatiivisempien luo, joille Anderssonin reaktio oli mysteeri. Ossi Mäntylahden (kok.) ja Arja Karhuvaaran (kok.) oli “todella vaikea ymmärtää vasemmistofeministi Anderssonin tuohtumusta”.

Minä voin yrittää selittää Mäntylahdelle ja Karhuvaaralle miksi Andersson ja monet minun kannattajani kokivat Tiimarin kampanjan vastenmieliseksi. Tiimari saa tietenkin yksityisyrityksenä myydä mitä rihkamaa sitä huvittaa. On silti tekopyhää leikkiä, että heidän tuotteistamisensa olisi jumalan sanelemaa; kampanjan sisältö on aina tietoinen valinta jossain kohtaa johtoporrasta.

Merkittävässä osassa kirjoitettua ihmishistoriaa naisia on yleensä pidetty kotieläimenä tai kodinkoneena. Toisen maailmansodan jälkeen syntyneille tämä saattaa tulla yllätyksenä. lmiön kulttuurinen perintömme on hiljalleen mureneva käsitys, että naiset ovat kykenemättömiä järjestelmälliseen ajatteluun ja että heitä kiinnostaa lähinnä hömppä – rakkaustarinat (jos osaavat lukea), juorut ja koreilu. Siksi he soveltuisivat vain huoltojoukoiksi aktiivisille miehille. Naiset, jotka eivät ole sopineet tähän muottiin on yleensä pistetty sopimaan siihen.

Samalla ihmishistorian mieskäsitystä leimaa vahvasti kuva dominantista, vankasta ja yksin vastuun kantavasta miehestä, joka saa hommat hoidettua. Hän ei voi epäonnistua eikä hän saa antaa tunteidensa tai myötätunnon olla aikaansaamisen tiellä. Näin olemme synnyttäneet epärealistisen ja tiukan mallin miehuudelle, johon kaikkia miehiä verrataan ja poikia pyritään vähintään porkkanalla ohjaamaan. Muottiin sopimattomat ovat jotenkin vähemmän ihmisiä kuin muottiin sopivat.

Ongelma Tiimarin sukupuolierottelussa ei ole se, että se väittää sukupuolia olevan olemassa. Ongelma ei ole myöskään se, että se ei tehnyt kuvannut keijukaisjuhlia poikajuttuna tai tyttöjä kittaamassa olutta raksalla.

Juju on siinä, miten se osaltaan vahvistaa kaikkialla läsnäolevia eksklusiivisia käsityksiä sukupuolirooleista olemalla mainitsematta mahdollisuutta, että tyttöjen ei tarvitse olla kiinnostuneita vain hömpästä tai poikien olla kiinnostuneita vain jostain tyhmästä spidermanista. Lasten havaitsema kulttuuriympäristö (jonka osa kampanja on) luo heille ‘kielen’, jolla he oppivat käsittelemään tätä maailmaa. Jos kulttuurista puuttuu jonkin ilmiön ilmaisu, se jää puuttumaan myös lapsen käsitteistöstä. Nyt ainoaksi vaihtoehoksi hauskanpidosta spidermania fanittavalle tytölle jää Nalle Puh. Lainatakseni taittamaani “Muu, Mikä”-hankkeen loppuraporttia (myös engl.), jota suosittelen kaikkien luettavaksi:

..nuoren voi olla vaikea pukea kokemuksensa sanoiksi jos hänelle tarjotaan sukupuolista vain sellaista kuvaa, jossa kaikki ihmiset syntyvät miehiksi ja naisiksi, joilla on tietynlaiset pysyvät kehot, identiteetit ja sosiaaliset roolit.

“Jos siitä olis puhuttu edes jotain, en olisi ajatellut, ettei musta saa tuntua siltä kun tuntuu”

Loppuraportti käsittelee sukupuolivähemmistönuoria, mutta sen sisältö on sovellettavissa paljon laajemmin. On tilastollisesti osoitettavissa, että miesten ja naisten välillä on tiettyjä eroja keskimäärin, mitä tulee mm. sosiaalisuuteen ja kiinnostuksen kohteisiin. Ongelma tämän tilastollisen keskiarvon soveltamisessa standardina ihmisille on se, että se ei kuvaa yksittäisiä yksilöitä ja kieltää näiden yksilökohtaisen vaihtelevuuden relevanssin. Tätä loogista päättelyvirhettä kutsutaan virheelliseksi poikkeuksen kielloksi (dicto simpliciter).

Jos vain sen enempää miettimättä sovellamme tätä normistoa yksilön standardina, jota vasten hänen käytöstään arvioidaan, emme hyödynnä ihmisiä heidän täyteen potentiaaliinsa vaan istutamme heihin rajoittavia ja virheellisiä käsityksiä ihmisyydestä. Tämä rajoittava normatiivisuus on haitannut lukemattomien tuttavieni elämää myös aikuisiässä esim. työelämässä.

Se ei ole sen järkevämpää kuin lapsen koulusuoritusten pilaaminen pakottamalla hänet syömään kala-allergisena kalakeittoa koulun ruokalassa siksi, että “koulussa pitää syödä ja kyllä noi muutkin syö”.

Nyt.fi: Tiimari poisti lastenkutsusivustonsa jyrkän sukupuolijaottelun

Kirjoittaja on Helsingin Vihreiden ehdokkaana
syksyn 2012 kuntavaaleissa.

Published inpolitiikka

23 Comments

  1. Risto Pietilä Risto Pietilä

    Tiimarin PR-osasto voi nyt miettiä, haluaako se miellyttää enemmän vihervasemmistofeministejä vai kristittyjä heteroperheenisiä. Itse jälkimmäiseen ryhmään kuuluvana paheksun kampanjan poisvetopäätöstä ja lupaan toistaiseksi olla astumattakaan Tiimariin, kunnes heille palaa taas reipas meininki. Niinhän se on, että kaikkia ei voi miellyttää.

    • Käsittääkseni Tiimari ei vetänyt pois koko kampanjaa vaan korvaa sen kampanjalla, joka ei ole yhtä jyrkästi sukupuolisegregoitu. Pienempää sukupuolisegregaatiota juhlaesimerkeissä on minusta vaikea vastustaa rationaalisesti.

    • En ole vielä eksegetiikan opinnoissani ehtinyt siihen kohtaan missä Jeesus kieltää tyttöjä pitämästä Hämähäkkimies-bileitä.

    • Jamina Jamina

      Hei Risto! Mitä jos olenkin vihertävä kristitty, perheenäiti ja ammatiani harjoitan lasten kanssa esim päiväkodissa. Mihin kategoriaan tuolla janallasi minä kuulun?

      Minua ärsyttää, eikä vain vähän, niin aikuisena, äitinä, tytön äitinä vielä enemmän ja toki ammattilaisena, joka kasvattaa alle kouluikäisiä lapsia se, että on TYTTÖJEN juttuja POIKIEN juttuja.
      Poikien kuuluu olla tietynlaisia ja ne saa tehdä näin. “Pojat nyt vaan on poikia” sanotaan, kun Ville-Petteri on muksinut jotakuta. Toisinaan se on sitä, ei aina ja jos se olisikin Suvi-Sofia, niin “HYI! Ei Ville-Petteriä saa LYÖDÄ!

      Tyttöjen kuuluu olla tietynlaisia ja he saavat tehdä tiettyjä asioita. Jos poika on kiinnostunut kankaista, ompelusta ja piirtämisestä, harvempi ajattelee, että hei, Ville-Petteristä voisi tulla muotisuunnittelija. Suurin osa pohtii, että miksi se tekee tolalisa tyttöjen juttuja.

      Meillä oli tumman vihreitä, punaisia ja sinisiä kansioita, 8 joka väriä. 22 lasta sai valita. Vain sinisistä tuli kinaa. Ja puolet heistä oli tyttöjä. Se siitä “tyttöjen värit ja poikien värit” -jutusta.
      Ihan sama lelujen ja leikkien kanssa. Jos annetaan, lapset leikkii mitä vaan, kenen kanssa vaan. Luonteella on PALJON enemmän väliä, kuin sukupuolella. Ja taidoilla toki myös, esim sosiaalisesti taitava lapsi saa heti kavereita, vaikka olisi ainoa tyttö/poika joukossa.

    • Siinä olet kyllä ihan oikeassa että kaikkia ei voi miellyttää. Siksi sinun kannattaakin pysyä poissa sieltä Tiimarista jos tuntuu että neutraalimpi lähtökohta mainontaan ei miellytä.

      Haluaisin nähdä sen päivän kun tyttäresi toivoisi Batman-teemaisia syntymäpäiviä. Tosin, kommenttisi perusteella, tyttärelläsi saattaisi tuolloin olla aika huono syntymäpäivä.

    • Tieteellinen konsensus nyt vaan on sellainen, että ihmisen sukupuoli on vähemmän kaksijakoinen kuin monet uskovat.

      Yksilöiden välillä on biologisessa tutkimuksessa todettu niin paljon fysiologisia eroja, aivokemiaa mukaanlukien, että tarkasti määritellyt mies- ja naisroolit eivät merkittävälle väestön osalle tarjoa apua arjessa jaksamisessa ja elämän merkittäviä valintoja tehdessä. Merkittävä väestön osa siksi, että sukupuoli-identiteetti ei koske ainoastaan yksilöä tyhjiössä, vaan myös hänen läheisiään. Ongelmaspektrumiin mahtuu kaikki pienetkin sukupuolen perusteella määrätyt odotukset ihmisten kiinnostuksen aiheista ja käyttäytymisestä. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen pitkä historia pakotetusta itsepetoksesta ja kaapissa elämisessä on traagista ja kivuliasta seurattavaa.

      Lasten sovittaminen sukupuolibinääriin sopii useimille yksilöille vallan mainiosti, toisille se on taas suoranaista henkistä kidutusta. Lapset eivät ainakaan tarvitse apua erilaisuuden tunnistamisessa ja tuskan aihettamisessa muille erilaisuuden perusteella.

      Onko tässä valossa yllättävää, että asiaan perehtyneet ihmiset pitävät vahvan sukupuolibinäärin syöttäminen lapsille joko vahingollisena tai ainakin aavistuksen dorkana?

      Minun käsitykseni mukaan sivistynyt lähestymistapa on sukupuoleen valinnan vapauden antaminen lapsille. Kristillisille perheenisille tulee varmasti helpotuksena, että suurin osa lapsista todennäköisesti käyttäytyvät tavalla, joka ei aiheuta mielipahaa vanhoillisia sukupuolirooleja korostaville.

      Suosittelen HBO:n dokumentti-elokuvaa Middle Sexes: Redefining He and She sukupuolikäsityksen pikapäivityksenä. Middle Sexes näkyy Youtubessa, palasiin leikattuna: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11.

  2. Tiimari olisi voinut todeta palvelevansa asiakkaita, eikä Li Anderssonin kaltaisia sukupuoliradikaaleja, joille luontaiset sukupuolierot näyttävät olevan latentin vihan kohde.

    Tutkimuksissa on voitu todeta sukupuolten välillä eroja jo 1 vuorokauden ikäisillä vauvoilla, poikavauvojen kiinnostuessa maskuliinisiksi ja tyttöjen feminiinisiksi käsittämistä objekteista. Sukupuoliroolien pohja on biologiassa ja vaikka lapsille tarjotaan sukupuolesta riippumatta samoja leluja, kiinnostuvat pojat yleisesti poikien leluista ja tytöt tyttöjen leluista. Täten jaottelu myymälässä helpottaa vanhempia löytämään lapsilleen mieluisia leluja.

    Tätä aihetta on käsitellyt norjalainen ohjelma The Gender Equality Paradox: http://www.youtube.com/watch?v=p5LRdW8xw70

    • Kiitos mielenkiintoisen ohjelman linkkaamisesta, se tosin löytyi jo Liljan tekstistä. En voi olla miettimättä, katsoitko itse linkkaamasi videon ja oliko Liljan tekstin loppu kommentoidessasi sama kuin nyt?

      Videossa todetaan se, mikä on ainakin minulle itsestään selvää: synteesi vaikuttaa olevan lähimpänä totuutta, joten teesi (biologia) ja antiteesi (kasvatus) eivät sulje toisiaan pois.

      Liljan tekstissä ei mitenkään keskeisesti otettu kantaa siihen, ovatko sukupuolten keskimääräiset erot biologisia tai kulttuurisia vaan siihen, että tästä keskimääräisestä jaosta poikkeavien yksilöiden on helpompi kasvaa omaksi itsekseen, jos keskimääräisistä eroista ei tehdä pakottavia muotteja.

      Biologisissa eroissa on aina hajontaa, joten biologinen pohja ei oikeastaan puolusta erojen korostamista vaan moninaisuuden sallimista, koska tällöin myös keskiarvosta poikkeavista asioista kiinnostunut lapsi saa toteuttaa omaa, yksilöllistä biologiaansa.

      Kommentit yhdistetty moderaattorin toimesta

  3. Horrigan Horrigan

    Taitaa olla tasa-arvoasiat Suomessa hyvällä tolalla, kun tällaisestakin jotkut pikkusielut repivät perseensä….

  4. Timo Peltonen Timo Peltonen

    Sekulaarin perheenisän vainulla totean, että tyttäreni voisi viihtyä spiderman-bileissä aika hyvin.

  5. ihminen ihminen

    Olen nörtti. Toimintaelokuvia pidän yleensä tyhminä. Kuuntelen black metallia. Olen vegaani. En pidä epäoikeudenmukaisuudesta. Vietän paljon aikaa miettien ihmissuhteita. Ymmärrän tunneasioita. Olen hyvä kuuntelija. En kuitenkaan jaksa olla ihmisten seurassa pitkään. Olen introvertti. Olen rationaalinen. Kannatan tasa-arvoa. Urheilu, tekniikka tai autot eivät kiinnosta. En ole turhamainen.

    Osaatteko arvata kumpaa sukupuolta edustan? Jos ette, tarkoittaako se, sitä että 1) olen väärää sukupuolta, 2) sukupuoleen kohdistuvat odotukset kaipaisivat korjausta vai 3) sukupuoliroolit perustuvat vanhempien ennakko-odotuksiin, eikä lapsen omiin toiveisiin?

    Itse olisin onnellisempi, mikäli minua ei olisi yritetty tunkea mihinkään muottiin, oli se sitten sukupuoli tai jokin muu.

    • Kalle kotilainen Kalle kotilainen

      Todennäköisesti olet työtön 12 v yliopistossa roikkunut viherpiiperö joka tulet elämään sosiaalituilla ja ilmaisessa asunnossa koko elämäsi. Hyödytön ihminen yhteiskunnalle kuten koko viherpiiperöfeministi idioottilauma. Tuntuu että koko maailma on hukannut järkensä välillä kun seuraa tätä scandi meininkiä ja minkälaiset täysin käsittämättömät asiat voivat joitakin järkyttää. Menkää intiaan ja miettikää sitten onko näillä vitun asioilla mitään merkitystä. Vittu kun menee ihan hermo.

      • Kalle: kommenttisi on paitsi asiaton, myös perustuu virheellisiin tietoihin. Esim. minä olen viherpiiperofeministi ja valmistun muutaman vuoden kuluttua lääkäriksi. Aion maksaa veroni edelleen tunnollisesti, kehittää tätä yhteiskuntaa osaltani ja suhtautua paitsi vastaanotollani, myös muutoin sinuun asiallisesti.

  6. Tapio Peltonen Tapio Peltonen

    Minua jollain tavoin lämmittää se ajatus että nykyään tällaisesta mainonnasta nousee julkinen älämölö.

    Aivan samanlaista sukupuolisegregoitua lapsiin kohdistuvaa mainontaa on toki harjoitettu maailman sivu, mutta vielä niinkin vähän aikaa kuin 10 vuotta sitten siitä aiheutunut edes julkista keskustelua.

    Ei mulla muuta tähän.

  7. ernokki ernokki

    Mikäs on kirjoittajan mielipide vaatekauppojen mies/nais-osastoihin? Poistetaanko?

    • Suosittelen lukemaan artikkelin kunnolla. Käytän useamman kappaleen selventämään, että vika ei ole siinä että ihmiset jakaa itsensä (esim kulutuskäyttäytymisessään) miehiin ja naisiin, vaan siinä, että mennään pieleen jos yritetään pakottaa kaikki ihmiset jakamaan itsensä noihin stereotypiakokoelmiin koska se ei yksinkertaisesti ole realistinen kuva yksilöistä.

      Kommenttisi vertaus sopisi artikkeliin muodossa “Mikä on kirjoittajan mielipide siihen, että naisilta evätään pääsy miesten vaateosastolle & vica versa?”. Se olisi minusta varsin tyhmä idea.

  8. kimmo kimmo

    ainoa ongelma tossa on se, että on ihmisiä joilla pipo on niin kireällä että tällaisesta kärpäsestäkin pystytään kasvattamaan härkänen. Mulla on kaksi tyttöä ja voin ihan hyvin tilata niille spiderman juhlat ilman, että itken sukupuolirooleista täällä netissä. Ei tuollaista jeesustelua kaipaa kukaan.

    • Scara Scara

      Kimmo,

      Puhu vain omasta puolestasi. Ehkä olet itse sukupuoli-identiteetiltäsi lähellä stereotyyppistä miestä, etkä ole siksi kokenut jaottelua ongelmaksi? No hyvä. Sinun näkökulmastasi kyseessä on siis vähäpätöinen pikkuasia.

      Mutta on muita ihmisiä, joille tästä tiukasta kaksijakoisuudesta on aiheutunut todellista kärsimystä, huonommuuden tunteita ja häiriöitä itsetuntemuksessa koko elämän ajan. Jos itselläsi ei ole tästä kokemusta, et ole oikea henkilö puhumaan näiden ihmisten puolesta, kun pohditaan onko aihe tärkeä vai ei.

      Pointtina asiaa pohdiskelevilla lienee se, että olisi mahdollista rakentaa yhteiskunta, jossa kaikilla olisi suunnilleen yhtä hyvä olla oman sukupuoli-identiteettinsä kanssa kuin sinulla. Syrjinnästä ja ylitiukasta normittamisesta seuraa hyvinvointitappioita, niin normista poikkeaville yksilöille kuin normittavalle yhteiskunnallekin. On kaikkien etu, että jokaisen yksilön koko potentiaali saadaan mahdollisimmaan tehokkaasti käyttöön, ilman että resursseja ja energiaa haaskaantuu psykologiseen tyhjäkäyntiin, mahdollisiin mielenterveyshoitoihin ja ylimitoitettuun itsensä etsimiseen, jotka kaikki voitaisiin välttää ihan vain sillä, että annettaisiin alusta asti ihmisten olla sitä mitä he ovat.

      • Jarno Jarno

        Ja miten kaikki samaksi harmaaksi mössöksi sekoittaminen tuo ketään esille siitä samasta tasapäistämisen muotista mitä te olette ajamassa?

        • T.T. T.T.

          Eli mielestäsi mielummin pidetään selkeät sukupuoliroolit ja laitetaan ihmiset syntyessään muottiin kuin että annetaan ihmisten olla oma itsensä ja henkisesti (ja sen myötä fyysisesti) terveempiä?
          Siitähän vasta harmaa massa syntyy kun ihmiset eivät saa olla oma itsensä ja toteuttaa itseään.
          Jos ihmiset ylipäänsä uskaltaisivat maailmalla ja suomessa olla itseään ja muitakin kohtaan suvaitsevampia, olisi tämä helpompi ja aika paljon mielekkäämpi paikka elää.

          • Jarno Jarno

            Eiköhän tässä tapauksessa kieltoja, määräyksiä ja estoja ole laittaneet ne, jotka näitä “muotteja” vastustavat. Kukaan ei estä toista olemasta sitä mitä hän haluaa olla – ei edes sukupuolittuneisuudella tuotekategorialla. Mutta teidän mielestä kenenkään ei pitäisi erottua joukosta millään tavalla, koska se olisi epätasa-arvoista. Se on harmaata mössöä.

  9. Ron Ron

    Mitä mieltä olet muuten sukupuolivähemmistöjen asemasta yhteiskunnassa ja mitä kehittämistarpeita näet niin kohtelussa, hoidossa kuin lainsäädännössäkin? Yrittäisitkö vaikuttaa ollenkaan keskusteluun esim. sterilisaatiopakosta?

Vastaa