Kun nuorukaisen päässä sanoo naps ja hän päätyy ulkoapäin nähtynä päättömiin väkivallantekoihin, rynnäköivät kaikenmaailman itsejulistautuneet asiantuntijat kertomaan medialle omia epämääräisiä mielipiteitään aseista. Tilastot ja tutkimukset jäävät taka-alalle. Moraalipaniikki saa vallan ja kohta ollaan taas kieltämässä laittomia aseita.
Jos minulla olisi paranoidista taipumuksia, olettaisin varmaan ammuskelujen olevan kukkahattupoliitikoiden lavastama vaalikampanja ampumaurheilun kieltämiseksi. Jokainen katastrofi on tekosyy astua julkisuuteen korjaamaan irtopisteitä näennäistoimilla, jotka eivät ennaltaehkäisisi tapahtunutta. Kun pisteet on mediassa korjattu, poliitikkoja ei enää kiinnosta pahoinvointi. Paras keino hillitä luvallisten aseiden joutumista vääriin käsiin on pitää omistajaa oikeudellisesti vastuussa niiden säilytyksen turvallisuudesta. Sen luulisi inspiroivan kassakaappien ja vaikkapa alkolukkojen omaehtoiseen asennukseen.
Hyvinkään ampuja harrasti mediauutisoinnin mukaan ns. verkkoräiskintöjä. Se on saman ikäryhmän miehissä suunnilleen yhtä yksilöivä tekijä kuin, että epäilty piti jugurtista tai leikki lapsena rosvoa ja poliisia. Kaikkia länsimaiden viimevuosien joukkosurmia ampuma-aseilla on yhdistänyt yksi merkittävä tilastotekijä; tekijät ovat olleet nuoria miehiä. Merkittävällä osalla heistä on todistetusti ollut erilaisia mielenterveysongelmia tai politisoituneita vainoharhaisia taipumuksia. Minusta syytä tulee etsiä ajan hengestä.
Esimerkiksi naisten heikkouden ympärille rakennettu kasvatuspolitiikka toimii helposti tarkoitusperiään vastaan luomalla lisää sukupuolittunutta väkivaltaa. Pojille annetaan siinä patriarkaalinen sukupuolirooli olla itsenäisiä pärjääjiä, joita ei pidä sääliä. Tyttöjä ei saa lyödä, mutta koulussa opettajat katsovat muualle kun pojat pahoinpitelevät toista poikaa. Näin integroidaan väkivaltaisuus ja armottomuus osaksi kasvatuksessa annettua miesroolia, ja ainoaksi hyväksytyksi tavaksi miehen käsitellä tunteitaan ja turhautumistaan tulee vaikeneminen ja väkivalta. Tästä kärsivät lopulta niin naiset, miehet kuin lapsetkin.
Tämän väkivaltaa ja traumoja kasvattavan kulttuurin tituleeraamiseksi kiusaamiseksi on loukkaus sen uhreja kohtaan. Kiusaaminen on pientä härnäystä, joka pahoittaa mielen. Todellisuudessa kouluväkivalta on usein rikoskynnyksen selvästi ylittävää, josta aikuisten maailmassa tehtäisiin oitis rikosilmoitus. Suomen koulussa rangaistaan pahoin voivaa, joka pakotetaan vaihtamaan koulua. Sosiaalinen ahdinko ja turvattomuus kotonakin on merkittävä tekijä pahoinvoinnissa.
Samanlaisen viestin saa itsetunnustautuneen koulusurmaajaehdokas Laurin neljän vuoden takaisesta haastattelusta Suomen Kuvalehdessä:
”Eikä mitään tönimistä, vaan neljä piteli kiinni ja kaksi hakkasi täysillä. Tai minut kaadettiin kuralammikkoon. Neljä piteli kiinni, kaksi hyppi päällä. Kun äiti lopulta suostui tulemaan kouluun puhumaan asiasta, opettajat sanoivat, että mitään tällaista ei ole tapahtunut. Aikuiset ilmoittivat, että se, mitä olin kokenut, ei ole totta.”
Sukulaisen metsästyskiväärin tai harraste-aseen olemassaololla ja säilytyksellä on rooli teon toteutumistavassa, mutta ampuminen on silti tekotapana harvinainen. On tekopyhää kiinnittää kaikki huomio yhtäkkisiin ampuma-aseella tehtyihin väkivallanpurkauksiin kun silmitön väkivalta eri muodoissa on päivittäinen ilmiö, johon tekijät yleensä keksii keinot. Välineestä tulee omaehtoisuuden symboli, joka antaa sorretulle valtaa suhteessa sortajiin.
On myös helppo kauhistella väkivaltaviihteen kulutusta kun jätetään miettimättä, mistä kiinnostus sitä kohtaan kumpuaa. Väkivaltaviihteen ei ole tieteellisesti osoitettu kasvattavan yksilön väkivaltaisuutta. Se saattaa jopa tarjota purkamiskeinoja väkivaltaisuudelle.
Väkivaltaisuutta ei hillitä kieltämällä sen virtuaaliset purkamiskeinot tai puhumalla vain yhdestä tekovälineestä. Sitä hillitään puuttumalla väkivaltaa synnyttävään ja palkitsevaan kulttuuriin. Se tapahtuu parhaiten kasvattamalla myös miehiä käsittelemään ja tunnistamaan tunteitaan sekä tukemalla heidän kasvuaan herkässä iässä. Tällä hetkellä nuoria kasvatetaan päinvastoin kilpailemaan ja todistamaan itseään; raa’assa kisassa “luuserit” jäävät yksin.
Miksi minua kiinnostaa miltä näistä tuntuu? Koska olen osannut samaistua heihin.
Kirjoittaja on ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon syksyllä 2012
Tällä kertaa näyttää siltä että laillisesti säilytettyihin aseisiin pääsi käsiksi asiaton henkilö hetkellisestä mielijohteesta, joten aseiden säilytystä koskevia säädöksiä sopisi muokata vähän paremmin lain henkeä vastaamaan. Ei se sitä tosiasiaa muuta että mielenterveystyössä ja kotikutoisissa sukupuolirooleissa on valtavasti parannettavaa. Kuinkakohan monien vanhempien ratkaisu koulukiusaamiseen on ollut laittaa kiusattu opettelemaan jotain itsepuolustuslajia?
Veit sanat suustani. Vihdoinkin järkevä kommentti tapahtumiin.
Myyrmannin pommi unohtuu aina jostain syystä kun ollaan kieltämässä ampuma-aseita..
aamen, aamen, aamen. kuinka tämän voisikaan paremmin kiteyttää enää? kiitos tästä. toivottavasti tämän kirjoituksen lukevat mahdollisimman monet ihmiset.
Minusta on koomista, koska pojilta on kielletty tunteiden näyttäminen ja niihin reagoiminen? Poikien oma hierarkkia se ongelma on ja sellaisen rikkominen nyt tuntuu hieman kaukaa haetulta, jos syyllistellään työrauhan ja asioiden oppimista tunnilla. Vastaavasti ymmärrän, jos liian vähän on tarjontaa, miten opiskella asioita.
Mitä väkivaltapeleihin tulee, joopa joo, tämä irrationaalinen ininä miten ne eivät vaikuta, on naurettavaa. Eskapismi on vahvinta pornon ja pelien kohdalla, siinäpä sitten hauskaa selitellä, ettei näillä ole yhtään mitään vaikutuksia marginaalitapauksiin.
“Mitä väkivaltapeleihin tulee, joopa joo, tämä irrationaalinen ininä miten ne eivät vaikuta, on naurettavaa.”
Eikö Ranskassa puuhattu sellaista lakia, että piratismista epäillyiltä otetaan nettiyhteys pois? En oikein sitä ajatusta sympatisoinut. Ennemmin voitaisiin tehdä niin, että jokaiselta jonka mielestä “mielipiteesi on irrationaalinen ja naurettava” on argumentti otettaisiin netti veks. Työllistäisi ainakin.
Laiska liberalismi on aika irrationaalista, siksi se on laiskaa liberalismia. Samalla tavalla sitä poikien nahistelua katsotaan viattomaksi nahisteluksi, samalla kuin käsitetään pelit vain “peleiksi”.
Öm, itse asiassa kaikkien tutkimusten mukaan aseen helppo saatavuus on ollut yksi tekijä (YKSI TEKIJÄ) siinä, että massamurha on päässyt tapahtumaan. Joka ikisellä kouluampujalla on ollut aseita helposti saatavilla. Joka ikinen massamurhaaja on suunnitellut tekoaan kauan, mutta todella tehnyt sen sitten vasta jonkin ärsykkeen tönäisemänä. Se on ihan oikeasti oikeasti totta, että se aseen saatavuus on merkittävä tekijä tässä. Oikeasti.
Olen toki silti samaa mieltä kanssasi; se ase on vain yksi tekijä, ja meidän tulisi ehdottomasti huolestua nuorten mielenterveydestä. Ja kouluissa tapahtuvasta väkivallasta. Ja muista huolestuttavista asioista. Olisi pitänyt huolestua jo aikoja sitten.
Ja tajuan senkin, että tarkoitit sitä, että niistä aseista vaahtoaminen saisi jäädä taka-alalle, kun on tärkeämpiäkin asioita…
Mutta itse asiassa nuorten miesten tekemien massamurhien takana ei yleensä ole koulukiusaamista, vaan useimmiten kyseessä on a) skitsofrenia b) psykopatia (periytyvä+ympräistö) tai c) traumat (raiskatuksi tuleminen, epävakaat perheolot jne.)
Eli siis, liität vähän nyt yhteen asioita, jotka eivät liity yhteen. Koulukiusatuksi tuleminen ei johda massamurhaan (ei ainakaan yksin), oli se koulukiusaaminen miten sairasta kidutusta tahansa. Siis, totta kai koulukiusaamiseen pitää puuttua, mutta koulukiusaaminen ei suoraan liity massamurhiin.
Samoin miesten asema yhteiskunnassa on yksi tekijä (joissain tapauksissa, ei kaikissa) massamurhaajan synnyssä. Ilman miehisyyden paineita ynnä muita meillä ei ehkä olisi massamurhaajia, mutta sitten olisi jotain muuta. Koska meillä olisi edelleen sairas, väkivaltainen ihminen.
Mielestäni MASSAMURHIEN KANNALTA olisi tarpeen levittää tietoa siitä, mistä tunnistaa nuoren jolla on mielenterveysongelmia ja miten häntä voisi auttaa.
(Tähdennän nyt vielä, että en siis väitä, etteivätkö ongelmat, joista kirjoitit, olisi tärkeitä. Tai olemassa. Tai vaikuttaisi massamurhiin. Ne vain eivät ole PERIMMÄINEN SYY useimpiin massamurhiin. Minusta on vähän ironista, ettet ota asioista selvää ennen kuin nimittelet Jaana Haapasaloa itsetunnistautuneeksi asiantuntijaksi. Nyt Peter Langamia lukemaan hop hop.)
Selvensin muutaman lauseen muotoilua paremmin vastaamaan tarkoittamaani viestiä. Tarkoituksena ei ollut missään vaiheessa väittää, etteikö välineillä olisi rooli välineellisen teon toteutumisessa tai että vain koulukiusaaminen olisi yksiselitteinen syy pahoinvointiin tai väkivaltaan. Tarkoittanet Peter Langmania, joka kirjoitti kirjan Why Kids Kill (jonka tilastollisuutta on kritisoitu). Hän ei kuitenkaan ole erityisen eri mieltä kanssani. Käsitykseni mukaan niin psykopatiaa kuin epävakaata persoonallisuuttakin ennustaa usein vakavat sosiaaliset ongelmat perheessä ja/tai lapsuuden kroonistunut traumatisoituminen.
Jep, Langmanista on puhe. Typo iski nyt vähän huonoon paikkaan, ehehe.
Psykopatiasta me emme itse asiassa tiedä oikein mitään (mutta ei ole löydetty mitään todisteita puoltamaan sitä, että psykopatia johtuisi traumoista). On todistettu, että on olemassa ainakin synnynnäistä psykopatiaa. (Kokemukset näyttäisivät vaikuttavan siihen, onko ihminen miten empatiakyvytön sitten aikuisiällään.)
Epävakaan persoonallisuushäiriön tutkimuksista en tiedä mitään.
Ja ei, Langman ei ole erityisen eri mieltä kanssasi. Kuten en minäkään ole.
Koen, että missasit kommenttini pointin.
“Se on ihan oikeasti oikeasti totta, että se aseen saatavuus on merkittävä tekijä tässä. Oikeasti.”
Totta. On vaan syytä muistaa, että puukko, auto vasara ja kirves kuuluvat myös kategoriaan “ase” ennen ampuma-asekieltohypeä.
“Mutta itse asiassa nuorten miesten tekemien massamurhien takana ei yleensä ole koulukiusaamista, vaan useimmiten kyseessä on a) skitsofrenia b) psykopatia (periytyvä+ympräistö) tai c) traumat (raiskatuksi tuleminen, epävakaat perheolot jne.)”
Oletko varma? Jos kaiken takana ovat näin selkeät syyt, varmasti niihin löytyy myös selkeät vastatoimet.
“Minusta on vähän ironista, ettet ota asioista selvää ennen kuin nimittelet Jaana Haapasaloa itsetunnistautuneeksi asiantuntijaksi. Nyt Peter Langamia lukemaan hop hop.)”
Vähintäänkin yhtä ironista on, että tappajien mielestä ja tappamisesta keskustelvat ja niiden asiantuntijoiksi itseään tituleeraavat eivät koskaan ole itse puristaneet liipaisimesta. Vähän samaa kuin neitsyt neuvomassa seksiasioissa.
Ei näitä juttuja kuitata esinefiksaatioilla tai mielisairauksilla.
Ehkä olisikin aihetta hyväksyä, että tottahan toki murhat olisivat jääneet tekemättä, jos aseita ei olisi ollut saatavilla. Toteutetaan vaikka Jaana Haapasalon idea tuliaseiden kieltämisestä yksityishenkilöiltä, niin saadaan koko massamurha-aihe pois alta.
Mikään aseiden kieltäminen (toimii se tai ei) ei kuitenkaan poista tuhansia pahoinvoivia ja syrjäytyviä nuoria, tai paranna heidän tilaansa.
Keskustelu siitä, mitä pitäisi tehdä, ettei ampumisia enää tapahtuisi, tulisi sivuuttaa ja kysyä mieluummin: Mitä pitäisi tehdä, jotta nuoret eivät enää syrjäytyisi tai vajoaisi mielenterveysongelmiin?
Ymmärrän, että kysymykset ovat hyvin lähellä toisiaan, mutta se pieni ero on hyvin merkittävä julkisessa keskustelussa ajatusten suuntaamisessa.
“Miksi Eero tappoi?” -> “Miksi Eero oli häiriintynyt/järkkynyt/jne?”
Voisko lain kiristämisen / muuttamisen sijaan harkita tiedottamista asiasta? tiedotetaanhan tupakan vaaroista, alkoholin … tuorvavyön käytöstä, vesillä liikkumisesta jne… nytkää edellisen lakimuutoksen jälkeen kansalaiset eivät tiedä “uuden” aselain muutoksist, saati että ruvetaan uudestaan hämmentämään.
http://www.thepsychfiles.com/2010/01/episode-115-video-violent-video-games-what-does-the-research-say/
Siinä on videopeleistä hivenen asiaa.
Jaaha ja nyt syyllistetään nuoria miehiä! Muistaakseni Anneli Auer ei ole mikään nuori mies, eikä myös se nainen joka yritti ajaa neljän lasten yli. Mielestäni nämä kaksi ovat vanhempia naisia. Mutta näyttävät unohtuneen tässä ampumishuumassa… On myös tainnut näiltä kaikilta kirjoittajilta unohtua, että maaliikenteessä kuolee vuosittain noin 300 henkilöä, pitäisikö autot kieltää? Palokuolemia sattuu n 90, onko tulenkäyttöä kieltämässä? Lääkemyrkytyksiin kuolee vuosittain noin 350 henkilöä. Onko lääkkeiden käyttöä kieltämässä? Saunaan kuolee vuosittain noin 45 henkilöä , ollaanko saunomista kieltämässä? Kaatumisiin ja putoamisiin kuolee vuosittain noin 1200 henkilöä, ollaanko kaatumisia ja putoamisia kieltämässä? Vähän aikaa sitten uutisoitiin siitä, että Lestaadiolaisliikkeessä on käytetty hyväksi vuosien varrella 150 lasta. Miten näiden ihmisten elämä nykyään. Onko kukaan vaatimassa Lestaadiolaisliikkeen lopettamista? EI.
Anneli Auer ei ole syyllistynyt vielä mihinkään, joten eipä oteta häntä mukaan näihin keskusteluihin. Muistetaan perusperiaate: “Syytön, kunnes toisin todetaan”
Kunhan aseiden säilytys on saatu kuntoon ja aselupien myöntäminen epävakaille henkilöille saadaan kuriin, astuu kuvioon seuraavaksi esim. autoilla joukkojen sekaan vauhdilla ajaminen (lasten päälle ajamiset suojatiellä), satunnaisten ihmisten puukottamiset (Varkauden tapaus), ohikulkevien ihmisten lyömiset ja tönimiset junien, metrojen , autojen ja muiden liikkuvien laitteiden alle. Murtautumiset yöllä ihmisten kotiin jne.
Ei tämä ongelma ratkea aseita piilottamalla tai harrastajia syyllistämällä.
Tästä voi käydä lukemassa miten UK:ssa on käynyt asekieltojen jälkeen: http://www.dailymail.co.uk/news/article-1223193/Culture-violence-Gun-crime-goes-89-decade.html
Tätäkö tännekkin oikeasti halutaan?
Yrittäkääpä nyt ihmiset ymmärtää että aselakia kiristämällä ei näitä ongelmia ratkaista.
“Suomen koulussa rangaistaan pahoin voivaa, joka pakotetaan vaihtamaan koulua.”
Tästä saa sellaisen kuvan, että kiusattu pakotettaisiin vaihtamaan koulua, mikä ei ole totta. Kouluissa toimitaan tai ainakin pitäisi toimia päinvastoin. Jos jonkun täytyy vaikeissa tapauksissa vaihtaa koulua, niin kiusaajan eikä kiusatun.
Jossain on joku kiusattu joskus varmasti vaihtanut koulua, ja kiusattujen vanhemmat saattavat joskus ajatella liian helposti koulun vaihtamista. Mutta koulu ei tavoittele tällaista toimintaa.
Muuten hieno kirjoitus.