Skip to content

Avainsana: toinen kotimainen

Vakaumuslistat nopeuttavat demokratiaa

Tänään netin sananvapausritarien keskuudessa hämmennystä ja paheksuntaa aiheutti pakkoruotsi.net:in ”mustan listan” poisto tietosuojavaltuutetun vaatimuksesta. Kyseisen listan tehtävä oli arkistoidun version mukaan kannustaa olemaan äänestämättä tai tukematta ”sivulla olevia henkilöitä mihinkään luottamustehtävään tai toimeen, jossa vaikutetaan yhteiskunnallisiin asioihin”, perustuen heidän poliittiseen vakaumukseen ”kannattaa pakkoruotsia tai ruotsin kielen vahvaa asemaa”. Epäselväksi jää, mitä ”ruotsin kielen vahva asema” tässä yhteydessä tarkoittaa, mutta jätetään se lukijalle pääteltäväksi. Verkkosivulle oli kerätty eri lähteistä parin sadan suomalaisen nimet ja tittelit yllämainitun otsikon alle. Lähteitä listausperusteille ei suoranaisesti annettu.

Ruotsin opinnot syy suomalaisten heikolle kielitaidolle?

Toista kotimaista on pakollisena opiskeltu nyt 42 vuotta, ja ensimmäiset toista kotimaista pakollisena opiskelleet ovat arvioni mukaan nyt n. 60-vuotiaita. Toisen kotimaisen opintoja on siis testattu melkein puoli vuosisataa, mikä on lain tavoitesuoriutumismittauksessa aika hyvä kausi. Viimeistään nyt on siis olennaista tarkastella, onko peruskoulu-uudistuksen toisen kotimaisen kielen sääntö toteuttanut suunniteltuja tavoitteita. Onko se?