Vihreän liiton puoluekokous 19.–20.5. päätti pitkän väännön jälkeen periaateohjelmansa seuraavalle kahdeksalle vuodelle. Periaateohjelma on mahdollisimman suureen konsensukseen perustuva alusta, jonka pohjalta vihreää politiikkaa tehdään. Samasta syystä se ei ole erityisen raflaava. Koen silti, että se heijastaa artikkeleissani kuvaamaani arvomaailmaa hyvin. Voin olla ylpeä tästä periaateohjelmasta. “Haluamme poistaa kurjuuden, saavuttaa todellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, antaa kaikille vapauden elää omana […]
luuserisukupolvi
Kynnyksellä tuntemattomaan
Ensimmäinen muistamani uusivuosi oli se kun isä äidin vastustuksista huolimatta osti raketteja ja moonbootseissa räjäytti ne taivaalle rivitalojen ympäröimän lipputangon kupeesta Vantaalla. Jännitti. Tämä oli 90-luvun alkua. En osannut kuvitellakaan, millaista elämäni kirjo tuli olemaan; mihin ihmisiin tutustuisin ja mitä elämälläni tekisin.
Joulukebabia pöytään
Jos mikään vuoden juhlapyhistä kantaa valtavaa yhtäläisyysmerkkiä ydinperhenormatiivisuuden kanssa on se joulu. Mikään vuodenaika ei myöskään ole yhtä vahvasti sidonnaisuudessa syyllisuuden, pelon ja häpeän tunteisiin. Tämä kirjoitus käsittelee laajan tuttavapiirini joulusuunnitelmia.