Skip to content

YLJA 3/2018: Laillisia ja laittomia asuntoja

2&3) Pilaantuneen maaperän kunnostaminen

229 443 tonnia käsiteltiin vuonna 2017.

Helsingissä pilaantunutta maaperää on kaikkialla. Määrien odotetaan kasvavan, koska rakentamisen määrä kasvaa. Malmi ei ole tästä kaavasta mitenkään erityisen poikkeava.

4) Ilmoitus Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisilmoitukset lannan levityksestä

Tällaistakin jaosto hoitaa. Jaostolle on tullut yksi ilmoitus lannan levittämisestä marraskuussa Viikin koetilalla. Esityksen mukaan.

5) Päijänteen ympäriajo 2018, maastoliikennelipahakemus

Päijänteen ympäriajo 2018 -tapahtumalle on myönnetty maastoliikennelupa

6) Rakennuslupahakemus, kolme kerrostaloa ja autohalli, Svanströminkuja 1 A, Laajasalo

Alueelle rakennetaan Espoon Kilon asemanseutua muistuttavia valkoisia taloja suurilla parvekkeilla.

113 asuntoa, keski-pinta-ala 56 neliötä.

Pientalonaapurit ovat esittäneet erinäisiä lähinnä esteettisiä huomautuksia.

7,8,9) Rakennuslupahakemukset kerrostaloille, Tukkutorinkuja 6, Verkkosaari/Kalasatama

Kalasataman metroaseman lähettyville rakennetaan ryhmärakentamiskortteliin kiinni yksi talo senioritaiteilija-asuntoja (Ars Longa) sekä kaksi taloa tuettuja asuntoja nuorille (Settlementtiliiton talo sekä Nuorisoasuntoliiton talo). Nuorten asunnoille on kaavoitettu 5 autopaikkaa yhteensä.

 

 

 

 

10) Rakennuslupahakemus, asuinkerrostalon ja piharakennuksen purku sekä uusien rakentaminen, Amiraalinkatu 2, Katajanokka

Havainnekuva, Arkkitehdit NRT

Tontilta puretaan vuonna 1982 rakennettu puurakenteinen talo, joka on vaurioitunut pahasti rakenteisiin päässeistä sateista. Katajanokan ranta on tuulinen paikka, jossa sade saattaa iskeä jopa vaakasuoraan.

SATOn uusi 5-kerroksinen rakennus on suunniteltu alueen hengen mukaiseksi. Rakennukseen tulee 66 vuokra-asuntoa. Keski-pinta-ala 53,75 neliömetriä. Tontille varattu autopaikkamäärä vähenee projektissa 20 -> 18. Kaikkiin porrashuoneisiin tehdään esteetön pääsy pihalta.

Kaupunginmuseo ei halunnut rakennusta purettavan ja halusi rakennuksen korjattavan. Kaupunginmuseo vetosi arkkitehtuurihistoriallisiin arvoihin. Naapurit eivät ole esittäneet huomautuksia uudelleenhankkeeseen.

Ympäristö- ja lupajaosto päätti myöntää purku- ja rakennusluvan.

Jaosto kävi keskustelua uudelleenrakentamisesta, suojelusta ja rakentamisen laadusta.

11) Rakennuslupahakemus kahdelle asuinkerrostalolle, autohallille ja piharakennukselle, Vattuniemenkuja 6, Lauttasaari

Oranssitori-kirppiksenä toimineen vanhan yksikerroksisen “ostoskeskuksen” tilalle rakennetaan kaksi 7-kerroksista asuinkerrostaloa.

Asuntoja tulee yhteensä 83 kpl ja keskipinta-ala on 60,5 neliömetriä. Pienten asuntojen suuren kysynnän perusteella on poikettu keskipinta-alamääräyksestä (75 neliömetriä).

Autopaikkojen lukumäärää on vähennetty joukkoliikenteen läheisyydellä perusteltuna.

Jaosto päätti myöntää rakennusluvan.

15) Rakennuslupahakemus neljälle kerrostalolle ja autohallille, Isonnevantie 16 D, Haaga

Gymnasiet Lärkanin ja Haagan peruskoulun väliin toteutetaan täydennysrakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien lähelle. Asuntoja tulee 82 kpl ja keskipinta-ala on 61 neliömetriä. Perheasuntoja huoneistoalasta on 61,15%.

12) Oikaisuvaatimus aidan rakentamista koskevasta toimenpidelupapäätöksestä

Naapureilla on ollut villiä kränää keskenään, johon poliisikin on puuttunut. Jaosto hylkäsi oikaisuvaatimuksen.

13) Uhkasakkojen tuomitseminen työmaakopin ja -kontin poistamisvelvoiteasiassa

Omakotitalon tontille mutta tontin reunalle on jätetty työmaakopin ja -kontin. Velvoitepäätöstä ei ole noudatettu. Asunnon omistaja katsoo tarvitsevansa näitä remonttien suorittamiseksi, mitä on ilmeisesti jatkunut vuosia. Tapauksesta on seurannut naapuririitaa.

Jaosto päätti tuomita tontinhaltijan uhkasakkoihin velvoitteen noudattamattajättämisestä.

14) Velvoitteen asettaminen varastotilan luvattoman käytön kieltämiseksi ja muutosten ennallistamiseksi Sibeliuksenkatu 9

Kyseessä on tapaus, jossa varastotilaan on rakennettu kylpyhuoneita ja keittiöitä eli käytännössä asuintiloja. 168 neliömetrin kokoiseen varastoon on rakennettu asuintiloja. Tilassa on ilmeisesti toiminut hostelli ja taloyhtiö on hermostunut asiaan. Hostellitoiminta on ilmeisesti loppunut, mutta tiloissa on ilmeisesti edelleen asuttu.

Tapaus on ilmiselvä seuraus asuinkustannusten holtittomasta noususta, joka johtuu Helsingin asuntopulasta. Näin ollen monet yrittävät keksiä muita keinoja ratkaista oman asumisensa tai sitten vuokrata tiloja muille.

Koska kyseessä ei ollut taloyhtiön vaan osakkaan menettelyvirhe, taloyhtiötä ei haluttu velvoittaa, vaan velvoitettiin osakas ennallistamaan tilan varastoksi. Koska taloyhtiön kanssa ei oltu syntynyt asiassa sopuakaan, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin painostaa lailla.

16) Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta

Tammisalossa on kaavoitettu puisto, joka on käytännössä epäpuistomainen rinne. Tontin vuokralainen (Elisa Oyj) on halunnut rakentaa matkapuhelintukiaseman tontilleen. Naapuri on esittänyt asiaan vaatimuksia.

Oikaisuvaatimus hylättiin.

Published inpolitiikkaympäristö- ja lupajaosto

One Comment

  1. mikko mikko

    Minkähän takia tuollaisesta 80-luvun talosta voidaan rakentaa kopio, mutta sitten Katajanokan jugendista ei saa ottaa mallia tai edes vivahteita uudisrakentamiseen, kuten kaupunki vaati Skattan merimieshotellin tontilla? Ihmiset kuitenkin pitävät vanhojen talojen julkisivuista ja hinnat kertovat että juuri niitä arvostetaan, eli halutaan, eniten.

    Muutenkin kumma, että joku nauhaikkunatalo varsinkin toimistona, joita on rakennettu 1920-luvulta lähtien saman näköisinä, menee läpi ilman mitään vaatimuksia, mutta sitten kaupungin virkamiesjohto tyrmää kansan kauniina pitämät talot vanhan muovisena kopioimisena. Pelkistettyjä palikkataloja on rakennettu yli puoli vuosisataa samanlaisina, mutta esimerkiksi ns. kertaustyylit 1900-luvun vaihteessa kestivät 10-20 vuotta kukin. Kuka tässä oikeastaan toistaa vanhaa? Ei jossain Berliinissä nähdä samanlaista ongelmaa, vaan siellä lainataan satavuotiaasta vanhasta ja tehdään sitä mitä ihmiset haluavat. Meillä sitten kopioitiin 1960-luvun itäberliiniläisyys Pasilan Triplaan, ei jugend ole siihen nähden paljoa vanhempi. MIksi ei voi edes ottaa Töölöstä mallia? Art deco ei ole mitään pitsilinnoja. Kaikki Le Corbusierin runkkumatsku, jossa on joku palikkatalo, menee läpi mutta mikään jossa on edes jotain pyöristettyä, eli epäteollista, ei pääse tähän kaupunkiin.

    Tuossa ylimmässä kuvassa oleva talokin on aivan pelkistetty lähiömäisen julkisivun omaava talo, joka voisi olla vuosikymmenien takaa. Halpamainen yritys tiilen väriä vaihtamalla tehdä jotain monipuolisempaa kaupunkikuvaa, mutta ei tuo synnytä mitään kaupunkimaista näkymää, ja kivijalan tilatkin jäänevät varastoiksi, kun kuka hullu lähtee kilpailemaan Rediä vastaan.Sitten vielä päälleliimatun näköistä väritetristä, kun on huomattu että talossa voisi olla edes jotain pelkistetyn tiiliseinän lisäksi. Ja katolle pömpeli, kun on huomattu että muut tekevät samanlaisia taloja mutta pelkkänä palikkana eli tasakattona.

    Kun taloissa ei ole katsottavaa, niin tiiviit kaavat synnyttävät ikävää ahdistavaa tilaa kuten Jätkäsaaressa. On ihan eri kävällä Punavuoressa, jossa taloissa on katseltavaa ja pehmeitä pyöreitä muotoja. Nyt rakennetaan vain terävästi leikattuja palikkataloja, jotka eivät tarjoa mitään katsottavaa, vaan pikemminkin teräviä kulmia ja monotonista seinää joka saa aikaan vaikutelman vankilan muurista ja törmäysvaarasta. Aleksis Kiven kadusta olisi voinut tulla itäisen kantakaupungin Bulevardi, mutta nyt se on pilattu kivijalan kapeilla korkeilla ikkunoilla ja terävillä kulmilla joita toistetaan pari sataa metriä. Talojen katukerrosten julkisivuja ei osata tehdä enää yhtään niin, että otettaisiin huomioon katu ja sillä kulkeva ihminen. Jätkäsaaren Fafa’s on talossa jossa arkkitehti ei ole ymmärtänyt yhtään talon ja kadun symbioosista kaupungissa, ja se sai tehdä samanlaisia kolme riviin. Liiketilat rumine ikkunoineen, jotka ovat nykyisin pieniä ja kapeita tai sitten tolppien takana piilossa kaukana kadusta, antavat asiakkaalle huonon ensivaikutelman. Kaupunkiin ei synny hyviä ravintoloitakaan, jos ei synny enää kantakaupunkimaista liiketilaa ja samalla katuja jotka tekevät kaupunkinäkymän.

Vastaa