9,10 & 11) Rakennuslupahakemus Keski-Pasilan aluekeskus Triplan kahden+kahden asuinkerrostalon ja kerhotilan ja pihakannen rakentamiseksi, Frederikanterassi 13
Rakennuslupahakemus koskee kahta 12-kerroksista taloa ja näiden välistä pihakantta ja kerhotilaa. Hankkeeseen kuuluu 217 asuntoa ja 240 pysäköintipaikkaa, eli asemakaavassa on oletettu 1,1 autoa per asunto. Rakennuskohteen asukastiheys on lähes 30 000 / km2.
Vuonna 2012 kirjoitin Pasilan Tripla-hankkeesta vertaillen tornitalorakentamista Qatariin. Nyt olen muuttanut mieltäni. Pasilaan rakennetaan Quatarin lisäksi uutta Tapiolaa.
Asemakaavoitusprosessi on nähdäkseni Tripla-hankkeessa täysin epäonnistunut. On selvää, että talojen välisestä terassialueesta tulee valtavan tuulinen, koska talot muodostavat tuulitunnelin. Lisäksi minusta on erittäin surullista, että kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan, jossa ei ole tavoiteltu umpikorttelia edes pohjoispuolelta, mikä rauhoittaisi ilmanvirtoja piha-alueella. Tämä asia olisi pitänyt korjata jo vuosia sitten. Nyt ympäristö- ja lupajaostolla ei ole keinoja puuttua kaavoitukseen, vaan arvioi vain rakennuslupahakemuksen suhdetta asemakaavaan.
Hyväksyttiin kerrostalojen ja piha-alueen rakennuslupahakemukset esityksen mukaan.
3) Pientalojen rakennuslupamaksujen alentaminen määräaikaisesti ajalla 1.10.2017 – 31.1.2018
On huomattu toimivaksi tavaksi edistää rakennuslupamaksujen hakemista talviaikaan. Esityksen mukaan.
4) Oikaisuvaatimus pientalon rakentamista koskevasta rakennusluvasta
Pientaloalueen naapuririitaa. Valittaja ei ole yksilöinyt oikaisuvaatimuksessa lupapäätöksen kohtaa, josta hän vaatii oikaisua, vaan on vaatinut, että naapureita kuullaan uudelleen. Rakennuslupa on myönnetty oikeellisesti. Oikaisuvaatimus hylättiin.
5) Velvoitteen asettaminen pientalontontin aita- ja ilmalämpöpumppuasiassa
Pientaloalueen naapuririitaa. Naapuri on vaatinut, että tontilta on poistettava elementtiaidat ja valittanut koteloimattomista ilmalämpöpumpuista. Lisäksi naapuri on valittanut tontin rajalla olevasta pensasaidasta. Ympäristö- ja lupajaosto piti vaatimusta ilmalämpöpumppujen koteloimisesta kohtuullisena.
6) Rakennuslupahakemus asuinkerrostalon rakentamiseksi, Aallonhalkoja 1
Kalasatamassa sijaitseva umpikorttelitontin rakennus Mustikkamaata vastapäätä. Esityksen mukaan.
7) Rakennuslupahakemus kolmen asuinkerrostalon ja pysäköintihallin rakentamiseksi, Eliel Saarisen katu 42
Etelä-Haagassa autotietä reunustavan metsikön tilalle asuinrakennushanke. Kaavasta poiketen ajotie pysäköintihalliin kulkee sisäpihan kautta. Kaavasta poiketen asuntoja on myös katotasolla. Asuntoja 71 kpl. Esityksen mukaan.
8) Rakennuslupahakemus kahden asuinrakennuksen ja maanalaisen autohallin rakentamiseksi poikkeamispäätöksen nojalla, Satamasaarentie 5
Vuosaaren täydennysrakentamishanke. Kaksi pistekerrostaloa rakentamattomille tonteille. Paikalta puretaan vanha muuntamo. Rakennuslupahakemus poikkeaa monessa kohdassa kaavaasta, mutta myönnetään rakennuslupa poikkeamispäätöksen nojalla.
12) Uimarantojen hygienia ja uimaveden laatu Helsingissä vuonna 2017
Veden laatu on kehittynyt hyvään suuntaan. Merkittiin selonteko tiedoksi.
13) Uima-allastilojen pintahygienia -projekti vuonna 2017
Uima-allastilojen pintahygieniaa on Suomessa selvitetty vain vähän. Projektissa selvitettiin Helsingissä sijaitsevien uima-allastilojen hygieniatasoa pintapuhtausnäytteiden sekä silmämääräisen arvioinnin avulla. Tulosten perusteella pyrittiin tunnistamaan allastilojen siivouksen kriittisiä pisteitä ja eri mikrobien esiintyvyyttä kohteiden pinnoilla. Tulosten perusteella otettiin kantaa myös ultraviolettivalaisimen luotettavuuteen pintapuhtauden arvioinnissa.
Puhtaanapidon kannalta kriittisimmäksi pisteeksi todettiin pesutilojen lattiakaivojen ympäristö (60 % lattiakaivojen ympäristöstä otetuista näytteistä oli välttäviä tai huonoja, n=20). Saunan lauteilta otetuista näytteistä 50 % oli välttäviä tai huonoja (n=20). Allastilojen kulkuväyliltä otetuista näytteistä 44 % oli välttäviä tai huonoja (n=18), kun taas pesutilojen kulkuväylien lattiapinnoista otetuista näytteistä 40 % oli laadultaan heikentyneitä (n=20). Puhtaimpia tutkittuja pintoja olivat pukuhuoneiden istuintasot (15 % näytteistä välttäviä tai huonoja, n=20).
14) Raakakakkujen mikrobiologinen laatu Helsingissä 2017 (kyllä)
Ympäristöpalveluiden elintarviketurvallisuusyksikkö toteutti vuonna 2017 projektin, jonka tarkoituksena oli selvittää Helsingin alueen kahviloissa ja myymälöissä tarjoiltavien ja myytävien, ilman kuumennuskäsittelyä valmistettavien raakakakkujen hygieenistä laatua. Raakakakkunäytteitä otettiin yhteensä 15 kappaletta 11 eri valmistajalta. Näytteenoton yhteydessä mitattiin kakkujen säilytys-, tarjoilu- tai myyntilämpötila. Näytteet pyrittiin tutkimaan valmistajan antamana viimeisenä käyttöpäivänä. Näytteistä tutkittiin alustava aistinvarainen laatu, Bacillus cereus (maaperäbakteeri), Staphylococcus aureus (ihobakteeri) ja salmonella-bakteerit sekä hiivat ja homeet.
Näytteiksi otettujen raakakakkujen mikrobiologinen laatu oli hyvä yhdeksän näytteen osalta. Neljä näytettä arvioitiin laadultaan välttäväksi Bacillus cereus -bakteerien vuoksi, joka on todennäköisesti peräisin kakkujen raaka-aineista. B. cereus -bakteerien määrä oli näytteissä vähäinen, mutta pidempiaikainen säilyttäminen korkeammassa lämpötilassa saattaisi johtaa bakteerin lisääntymiseen raakakakussa.
Yhdestä näytteestä löytyi Staphylococcus aureusta, joka voi siirtyä elintarvikkeeseen esimerkiksi valmistajan käsistä. Kohteesta otettu uusintanäyte oli laadultaan hyvä. Yhden näytteen homepitoisuus oli ohjearvoja korkeampi. Salmonellaa ei löytynyt yhdestäkään näytteestä, eikä yhdenkään näytteen hiivapitoisuus ollut ohjearvoja korkeampi.
Kakuista 12 oli valmistajan mukaan helposti pilaantuvia elintarvikkeita, jotka tulee säilyttää enintään 6 °C:ssa. Näistä kuusi säilytettiin lainsäädännön edellyttämässä alle 6 °C:n lämpötilassa ja viisi kakkua yli 6 °C:n lämpötilassa.
Merkittiin asia tiedoksi.
Triplan asuntokohteista sen verran, että asuntoja on 2×217=434 ja pysäköintipaikkoja ”kaikille asuinrakennuksille varattu” 240.
Voisikohan Pasilan kehittämisessä ottaa aikalisää? Tornialueen neljästä ehdotuksesta kolme oli Redin tapaisia Merihaan ideaan pohjautuvia yhden tornin kopioimiseen perustuvia tornikeskittymiä, eikä missään nimessä mitään kaupunginosia tai kaupungin keskustoja. Ei tuolla tavalla tule mitään keskustaa. Miltä näyttäisi Mantsku jos sitä rajaisi kymmenen Sokosta, tai Espa jota kiertäisi kymmenen Stockkaa? Ei kukaan varmaan puhuisi noista alueista nykyään minään keskustana, eikä niitä arvostettaisi samalla tavalla kuin nyt.
Vain yhdessä ehdotuksessa oli ymmärretty ettei yksikään kokonainen kaupunginosa voi muodostua samasta talosta vain eri korkuisena, joten itse olisin päättäjänä aika paljon kriittisempi jo tässä vaiheessa. Tripla on jo itsessään paha epäonnistuminen monella tapaa, joten tästä uhkaa tulla valtava Helsinkiä leimaava ja kaupungin arvoa alentava surkeus joka näkyy joka suuntaan. Onko kaupungin tarkoitus antaa Alvar Aallon päätää vielä haudastaan miltä Helsinki näyttää, koska pahasti ainakin YIT:n valkoiset ylisuuret lähiötornit tuntuvat Töölönlahdelta päin katsottuna ajatukselta luoda Aallon valkoisten rakennusten rimpsu Töölönlahdelta Pasilaan.
Ei vain voi olla niin, että Helsingissä rakennettaisiin kopioita samasta talosta seuraavat 20 vuotta Pasilassa ja Kalasatamassa. 20 vuodessa arkkitehtuuri muuttuu ja sen tulee näkyä, jos haluaa tehdä kaupunkia, eikä kauppakeskuksia. Kaupunki lupasi Pasilasta uuden keskustan, joten ei se nyt vain voi rakentaa siitä Merihaka 3:sta Redin kakkosen perään.
Onko tähän mitään mahdollisuutta vaikuttaa, vai aikooko kaupunki vain päättää näin suuresta koko kaupungin kasvoja muovaavasta hankkeesta pienessä porukassa? Itseltä menee maku koko kaupungista jos se pystyttää 10 tornikopiota 1960-luvun Berliinistä varastetun kauppakeskusarkkitehtuurin lisäksi uuteen keskustaansa.
Ja miksi kukaan ei keskustele näistä asioista julkisesti? Poliitikot tuntuvat vain joukolta reppanoita, jotka vain odottavat mitä virkamiehet tekevät ja allekirjoittavat paperit. Sitten kuitenkin valittelevat itse arkkitehtuurin tasoa…
Käytännössä nämä meillle ympäristö- ja lupajaostoon rakennuslupa-asioina tulevat hankkeet ovat sellaisia, jotka on päätetty 6-10 vuotta sitten. Tämä kertoo myös siitä, miten hidasta kaavoitus voi olla. Jätkäsaarta rakennetaan kunnolla vasta nyt, ja muistan koulumme tehneen alueesta valmiiden suunnitelmien perusteella visiotyötä vuonna 2011 – siis kuusi vuotta sitten.