Skip to content

Hietalahden hallin tulevaisuus

Hietalahden kauppahalli. cc-by-sa Jisis
Hietalahden kauppahalli. cc-by-sa Jisis

Hietalahti kauppahalli on riidan aiheena. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto haluaisi, että tilan operointi käytännössä ulkoistettaisiin yksityiselle taholle. Roslund Hietalahti on tarjoutunut vuokraamaan koko hallin ja myöhemmin ostamaan sen kaupungilta. Sinänsä ideassa ei ole vikaa. Mutta.

Helsingin kaupungin virkamiehet ovat ilmeisesti menetelleet vähän hassusti valmistellessaan salassa kauppahallin luovutusratkaisua Lihakauppa Roslundille, joka tälläkin hetkellä toimii Hietalahden hallissa ja pyörittää ohessa paikalla ravintolatoimintaa. Asia tuli tilakeskusta johtavan kiinteistölautakunnan esityslistalle 1.10. kokoukseen, ja esityksen sisältö salattiin kokoukseen asti. Hyvin erikoista virkamiestoimintaa. Lautakunta päätti palauttaa asian valmisteluun, mikä on hyvä.

Esitys on nähdäkseni ihmeellinen – tai jos se on olosuhteiden seuraus, tulee olosuhteet korjata. Esitys on laadittu suoraan Roslund Hietalahti Oy:lle ilmeisesti ilman harkintaa julkisesta tarjouskilpailusta, ja vuokrahinta esityksessä koko hallille on 14 220 euroa kuukaudessa, kun pinta-alaa hallissa on 1 916 neliötä. Se tekee neliövuokraksi ydinkeskustan kupeessa olevalle kiinteistölle 7,42 euroa. Alueen markkinaehtoinen vuokrataso taas on 15-25 euroa neliöltä. Yksinkertaistettuna se tarkoittaisi kuukausittaista 14 600 – 33700 euron subventiota kaupungilta yksityiselle yritykselle. Toki hinta on jatkovuokraajalle alempi kuin korkein markkinaehtoinen vuokra, mutta tässä ero on jopa yli kolminkertainen. Osasyy myyntihaasteisiin on tilakeskuksen toimitilapäällikkö Markku Metsärannan mukaan se, että museovirasto olisi laittanut kapuloita rattaisiin tilan uudenlaisessa käytössä.

Tästä ovat kauppahallin yrittäjät pillastuneet. He pelkäävät Roslundin vallan alla homman johtavan Roslundin osalta hyvään ohidiiliin kaikkien muiden kustannuksella. Samalla pelkäävät omien investointiensa puolesta hallissa.

Olen tyrmistynyt tästä. Samaan aikaan kun täällä aloittaa uusia yrittäjiä, ollaankin tehty toista suunnitelmaa, mistä ei ole kerrottu mitään. Minulle uusi vetäjä ilmoitti puhelinkeskustelun yhteydessä, että halliin mahtuu vain yksi ravintolayrittäjä.
– hallissa toimiva yrittäjä Stiina Kuisma Helsingin Sanomille 29.9.

Roslundille tarjottu ostamisoptiokin on erikoinen; kauppahinnaksi Roslundille ilman mitään avointa tarjouskilpailua on esitetty 800 000 – 1 350 000 euroa. Se tarkoittaisi neliön hinnaksi 417,53 euroa. Korkeimmillaan alueen markkinaneliöhinta on yli 4-5 -kertainen. Se on iso ero, vaikka huomioitaisiinkin museoviraston rajoitukset. Alueella on paljon muitakin vanhoja kiinteistöjä.

Esityksen luonteesta käy ilmi se, että virkamiehet erittäin kovasti haluavat eroon kaupungille heikosti tuottavasta hallista, mutta tämä menettelytapa ei nähdäkseni edusta aivan hyvää hallintotapaa. Vastaus olisi avoin tarjouskilpailu, jossa olisi selvitetty kunnolla hallin muutosmahdollisuudet ja -rajat museoviraston kanssa, jotta pelin säännöt olisivat kaikille yhtä selvät.

Ei oikein aukene nykyisille yrittäjille, kun tätä Roslundin ja (toimitilapäällikkö) Metsärannan hanketta on tehty viime talvesta asti eikä kauppiasyhdistystä ole informoitu hankkeesta.
– Stiina Kuisma Helsingin Sanomille

Puolityhjä halli kuin laman jäljiltä

Olen käväissyt paikan päällä vastikään katsomassa tilannetta. Hallin hajanainen kuppilatoiminta ja food court -konsepti eivät vaikuta vetävän ainakaan hyvää bisnestä mahdollistavalla tavalla. Syitä tähän lienee monia.

Hietalahden tori. cc-by-sa Jisis
Hietalahden tori. cc-by-sa Jisis

Hietalahden torin ympärys ei ole jostain syystä päässyt ratsastamaan kunnolla ydinkeskustan laajentumisella, vaikka sijaitsee aivan sen kupeessa ja alueella on runsaasti asukkaita. Minusta olisi ajankohtaista arvioida kaupungin toimesta, onko kivetetty tori todella 2010-luvun tarpeita vastaava ihmisten kohtaamispaikka eli agora – tai nykymuodossaan edes viihtyisä kaupunkielementti. Maan arvo on korkea, mutta tuotto pieni.

Verrattuna keskustanpuoleisiin lähialueisiin alue muistuttaa enemmän Ruoholahdenkaltaista nukkumalähiötä. Voi olla, että asukkaat käyvät keskustammalla asioilla. Tai sitten hallin tarjonta on lähtkohtaisesti liian kallista tai vääräntyyppistä arkiseen asiointiin.

Mitä ratkaisuksi?

Itse hallin käyttötapaa ja konseptia täytyisi kehittää niin, että se paitsi tuo muutamia maistelijoita muualta kaupungista myös palvelisi lähialueen kuten Jätkäsaaren asukkaita ja työssäkäyviä arkisemmissa tarpeissa. Tämä toki tarkoittaisi vanhanklassisesta kauppahallikonseptista joustamista esimerkiksi mahdollistamalla kioskin, pienen apteekin, kunnon pöytiintarjoiluravintolan (tai kahden) sekä ehkä ruokakaupankin toiminnan hallissa. Sisätilan rakenne toki asettaa tiettyjä rajoitteita. Tilan operointi tulisi ehdottomasti altistaa reiluille markkinoille. Kiinteistökauppojen ohineuvottelu kunnan ja yksittäisen yrittäjän kesken kuuluvat minusta menneisyyteen. Ymmärrän sen, että kaupungilla on nyt paineita hankkiutua eroon kannattamattomista toiminnoista, muttei se saa tapahtua ihan miten sattuu. Asia täytyy nähdä myös luottamuksen luomisena kaupungin yrittäjissä. Liiketoiminta edellyttää luotettavaa ja ennakoitavaa julkista vallankäyttöä ja avoimuus on tässä suuressa roolissa.

Toria voisi kehittää puistomaisemmaksi sopivista kohdista, mikä lisäisi nyt tuulisen ja kolkon aukean viihtyisyyttä. Kenties Bulevardin reunaan voisi jotain matalaa rakentaakin. Nyt siinä on bulevardin korttelirakenteen katkaiseva suuri parkkipaikka. Alueen kehittäminen ydinkeskustan laajennukseksi edellyttää rohkeita toimia kaupungin osalta. Jos oikein radikaaleiksi halutaan heittäytyä, niin tehdään eerikinkadusta kävely- ja raitiovaunukatu niin, että raitiovaunu 9 kulkee Kamppiin Eerikinkadun ja lapinlahdenpuistikon kautta – ruuhkaisan Ruoholahdenkadun sijaan.

Monet haluavat pitää kiinni kauppahallikonseptista (joka toimii esimerkiksi Hakaniemessä), mutta ongelmaksi koituu se, etteivät nykyään juustomestarilla tai lihakaupoissa juuri käy kuin kulinaristit, vauraat eläkeläiset ja connoisseurit. Ajat muuttuvat. Museosuojelukaan ei saa johtaa tavoitteisiinsa nähden täysin epätarkoituksenmukaisiin seurauksiin.

Published inpolitiikka

2 Comments

  1. Hietalahti on liikenteellisesti syrjässä, kun sinne ei tule kuin raitiovaunu 6/6T ja bussi 20. Ei tuollaisilla yhteyksillä kaupallista keskittymää synny.

    Pari parannusehdotusta:

    1) Kun Telakkakadulle tulee raiteet, niin ykköstä voisi jatkaa niitä pitkin kutoselta vapautuvalle päättärilenkille. Syntyisi yhteys Hietalahteen myös Etelä-Helsingistä, jossa olisi ostovoimaista väkeä kauppahallin palveluja käyttämään. Mieluummin tietysti jatkettaisiin Ruoholahteen asti, mutta parempi tuokin kuin jäädä Tehtaankadun päähän. Toimisi tosin paremmin, jos ykkönen saisi pysyä nykyisellä 1A:n reitillä eikä sitä siirrettäisi kulkemaan Töölön läpi, kuten ilmeisesti on tarkoitus.

    2) Ruoholahden metroasemalle itäinen sisäänkäynti. Tulisi varmaan jonnekin Länsilinkin tienoille. Vilkastuttaisi noita kulmia sekin ja parantaisi metron saavutettavuutta.

  2. stupidus stupidus

    Hitleri vastaisi, että tulevat 20 000 jätkäsaarelaista ratkaisee ongelman. Eli vuokralle vaan eniten tarjoavalle seuraavaksi 10 vuodeksi ja sitten on oikea aika funtsia mihin kaikkeen upea vanha kauppahalli voisikaan taipua.

Vastaa