Skip to content

Palkansaajat mukaan tuottavuusloikan osingonjakoon?

Odotin tänä aamuna noustessani, että luvatut Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n esitykset työmarkkinasovulle olisivat sisältäneet edes jonkinlaista konkreettiaa siitä, miten Sipilän peräämät työn yksikkökustannusten 5% säästöt saataisiin aikaiseksi. Tyhjä ilmapallohan se sitten olikin.

SAK venyttää suurten panosten peliä, jossa uhriutuessaan, SDP varmasti saa ääniä ensi eduskuntavaaleissa, mutta jossa samalla uhraa julkisen sektorin vuorotyötä tekevät Sipilän leikkauskomppanialle, jonka funktiona vuorostaan lienee toimia lähinnä painostimena.

Koska kovasti nyt peräänkuulutetaan “yhteen hiilteen puhaltamisen” työmarkkinasopimusta, jossa työnantajien menestys ei tapahtuisi ainoastaan työntekijöiden menestyksen kustannuksella, esitän villin idean:

Työmarkkinaosapuolet sopivat, että vuoden 2017 alusta työn yksikkökustannuksia lasketaan 5% neuvotteluin tavalla, joka jakaantuu oikeudenmukaisemmin kuin hallituksen 2017-ehdotus,

Lisäksi työmarkkinaosapuolet sopivat yllä olevan ehdoksi sen, että vuosina 2018-2022 palkankorotukset työmarkkinaosapuolten sopimuksissa seuraavat indeksinään yritystalouden kannattavuuskehitysmittaria, joka koostuu seuraavista tekijöistä:

  • Yritysten edellisvuoden ilmoitusten perusteella maksettujen osinkojen summa
  • Edellisvuoden veroilmoitusten konserninsisäisten korkojen vähennykset
  • Edellisvuoden veroilmoitusten konserniavustusten vähennykset

Nämä luvut saadaan kaikki suoraan verohallinnolta, eli toimivat jokseenkin objektiivisina mittareina. Taso 2017 = 100 ja indeksin voisi tarvittaessa taittaakin. Yksityiskohtia voi tarvittaessa viilata, mutta perusidea on tässä. Ehdotukseni ei ole tarkoituskaan olla optimaalinen, vaan poliittisesti mahdollinen. Jos olisin diktaattori, en tekisi noin, mutta demokratiassa ja kolmikannassa on omat sääntönsä.

Vaikutukset olisivat suunnilleen seuraavat:

  • Jos yritykset alkavat tehdä paljon jaettavaa voittoa, palkkojakin voi nostaa
  • Jos yritykset alkavat tehdä voittoa, mutta eivät jaa huomattavia osinkoja vaan välttävät yhteisöveron maksun kikkailuvähennyksillä, palkkoja voi nostaa
  • Jos yritykset tekevät (työllistäviä) investointeja, palkkoja ei tarvitse nostaa tai tarvitsee nostaa vähemmän

Miltä kuulostaa, SAK, EK ja Juha Sipilä?

 

 

Published inesitys hallituksellepolitiikka

One Comment

  1. IJ IJ

    1. On aika vaikea pyytää ulkomaalaisilta sijoittajilta solidaarisuutta suomalaista työläistä kohtaan. Yhtä helppoa kuin pyytää suomalaisia eläkevakuutusyhtiöitä laskemaan tuottovaatimustaan sijoituskohteistaan, jotta muissa maissa voitaisiin maksaa parempia palkkoja.

    2. Meidän pitäisi jotenkin houkutella ulkomaalaisia sijoittamaan Suomeen, perustamaan uusia työpaikkoja. Houkutuskeinoja on tasan yksi: paremmat tuotto-odotukset (sijoittajalle, tuotto-odotus sisältää riskiarvion).

    3. Yritys voi käyttää säästyneet rahansa investointeihin muuallakin kuin Suomessa, mikä ei (välttämättä) näy työllisyytenä Suomessa. Tämä ongelma pätee myös tuotekehityksen tuloksiin, joita ei välttämättä päätetä valmistaa Suomessa, jos ne on kätevämpää tai halvempaa valmistaa ulkomailla. Tässä vaikuttaa hyvin paljon asiakasmarkkinan läheisyys, ja Suomi lähtee pahasti takamatkalta.

    4. Se, että yritys jättää rahaa sisään yhtiöön, ei ole pois sijoittajilta, vaan (teoriassa) nostaa yhtiön arvoa, jolloin sijoittaja saa tuottonsa pois myymällä osakkeita. Pitäisikö laskelmaasi lisätä osakekurssin nousu?

Vastaa