Skip to content

Koulutuksen muutokset hallitusohjelmassa

Oma some-kuplani ei ole juuri muuta tehnyt kuin päivitellyt uutta hallitusohjelmaa. Tässä artikkelissa käyn läpi miten uusi ohjelma vaikuttaa koulutukseen peruskoulussa, toisella asteella ja korkeakouluissa. “Ratkaisujen Suomi” -niminen linjapaperi nostaa esiin periaatteita, joita tulkkaan alla ikään kuin Suomen kielelle. Tavoitteenani on, että maallikko hahmottaisi mihin suuntaan hallitus on ajamassa hänelle tärkeitä koulutuksen osa-alueita.

Koulutuksen uudistus yleisesti

  • Opiskelua ja opetusta modernisoidaan. Internetiä ja digipalveluja hyödynnetään oppimisessa
  • Työstä ja opiskelusta syrjäytyneitä nuoria integroidaan yhteiskuntaan. Koulunkeskeyttämistä ehkäistään.
  • Koulutus vastaa enemmän työelämän tarpeisiin ja työelämä tarjoaa opiskelijoille uusia mahdollisuuksia
  • Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus paranee (huom. että periaatteessa silti leikataan)

Peruskoulu uudistuu ja aktivoi

Hallitusohjelma antaa ymmärtää, että luovutaan vanhoista opetustyyleistä ja muutetaan opetuksen sisältöä vastaamaan tulevaisuuden taitotarpeita. Peruskoulu hyödyntää paremmin digitaalisia oppimismateriaaleja ja -keinoja. Opettajakoulutusta kehitetään ja opettajia täydennyskoulutetaan vastaamaan uudenlaisia opetusmenetelmiä. Opettajien työnkuvaa selkeytetään, jotta voi keskittyä opetukseen. Liikkuva Koulu -ohjelma ulotetaan kaikkiin kouluihin, eli istutaan vähemmän, pyöräillään kouluun ja liikutaan välitunneilla. Kokeillaan vieraiden kielten opiskelun aloittamista jo ensimmäiseltä luokalta ja kasvatetaan kielitarjontaa.

Lukiot ja ammattikoulut valmistavat työelämään ja jatko-opintoihin

Ammatillisen koulutuksen tavoitteellisuutta parannetaan ja painoarvoa työmarkkinoilla kasvatetaan. Työelämä ja toisen asteen koulutus tekee vahvempaa yhteistyötä. Ammattiopistojen aikuisten ja nuorten järjestelmät yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Ammattiopistojen taloudelliseen tehokkuuteen kohdistunee paineita. Työpaikoilla oppimisen painoarvoa kasvatetaan. Oppisopimuskoulutus saa uuden elämän.

Korkeakoulut toisen asteen putken jatkoksi

Toisen asteen koulutuksesta siirtymistä korkea-asteelle suoraviivaistetaan ja karsitaan päällekkäisyyksiä. Alemman korkeakoulututkinnon painoarvoa kasvatetaan. Maisteriopintojen lainapohjaisuutta kasvatetaan todennäköisesti (laskelmieni pohjalta) vähentämällä vuoden 2016 jälkeen kandidaatiksi valmistuneiden uusien maisteriopiskelijoiden opintotukikuukausia. Se vastaisi suurin piirtein hallitusohjelman liitteen säästöennustetta. Otetaan käyttöön kolmas lukukausi korkeakouluissa, eli ilmeisesti ohjataan tekemään harvempaa samanaikaista kurssia lyhentämällä lukukausia ja sen sijaan tekemään enemmän peräkkäin. Se joustavoittaa kurssitarjotinta. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rahoituksessa otetaan huomioon innovaatioiden kaupallistamiskyky.

Koulutuksesta työllistyminen

Tavoitteena on, että alemmalla korkeakoulututkinnolla työllistyisi paremmin ja ylempi korkeakoulututkinto jäisi ajan myötä ikään kuin “extraksi”. Vastaavasti julkisen sektorin tutkintovaatimuksia lasketaan niin, että myös muut kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet kelpuutetaan hakuprosesseihin. Näin syntyy kannustin opiskelijalle tyytyä alempaan korkeakoulututkintoon, millä todennäköisesti pyritään hillitsemään korkeakoulututkinnoilla kilpavarustelua työmarkkinoilla, joka on johtanut tutkintojen arvon inflaatioon.

Nuorisotakuun toteutus

Muutetaan viranomaisten vastuuta niin, että vastuu nuoresta on selkeästi yhdellä nimetyllä taholla. Taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka kaikille peruskoulun päättäville nuorille, jotta ei syntyisi väliinputoamista. Etsivää nuorisotyötä ja nuorten mielenterveystyötä vahvistetaan. Kuntien työttömien nuorten työllistymisen tuen palveluita vahvistetaan.

——

Kunnianhimoisia tavoitteita ja leikkausten keskellä haastavia. Panokset ovat suuret.

Published inpolitiikka

One Comment

  1. Make Vakiokommentoija Make Vakiokommentoija

    Aika neutraaliltahan tämä kuulostaa, mutta silmään pistää se, että ammattikoulujen taloudelliseen tehokkuuteen todennäköisesti kohdistuu paineita. Eli siis aikovat varmaankin leikata ammattikouluilta. Se on mielestäni se tyhmin paikka leikata, taloudellisessa mielessä.

    Suomen (kokoomuslaiset) päättäjät ihannoivat Saksaa ja sen talouselämää. Yhdeksi tärkeäksi eroksi mainitaan Saksan laadukas oppisopimuskoulutus ja käsityöläisperinne – ja samanaikaisesti leikataan ammattikoulutuksesta Suomessa. Puheet ja teot – öö?

    Suomalaiset ovat maailman korkeimmin koulutettuja kansoja. Taloudellisessa tehokkuudessa tämä ei kuitenkaan näy, ja jätetään lukijan mietittäväksi, näkyykö sivistystasossakaan. Ainakin meillä on paljon väkivaltarikollisuutta ja paljon käänniääliöitä, jotka hoilaavat kadulla lakukuono- ja mutapellelaulua. Tästä tulee väistämättä mieleen, että ehkä täällä tehdään jotain väärin. Korotetaan tutkinnot ja kurssit ideaaliksi? Ihannoidaan turhaa teoreettisuutta? Metsästetään opintopisteitä ja suoritetaan tenttejä sen sijaan, että matkustettaisiin Hellaaseen soittelemaan harppua? Ironiaa kyllä, mutta vain osittain.

    Täytyy vielä kommentoida pyrkimystä laskea julkisten virkojen rimaa kandin tasolle: erittäin hyvä idea. Kohdatkaamme tosiasiat: asiantuntijatyö valtion/kunnan virastossa ei ole tutkijan työtä. Ennen siitä selvisivät “keskikoulun käyneetkin”. USA:ssa ja Englannissa kyseisiä töitä tekevät nimenomaan kandit. Miksi ei siis meillä? Voidaan myös ajatella opiskelijan näkökulmasta, että jos asiantuntijan työ tuottaa 2500 kuukausipalkan, se ei ole viiden (saati seitsemän) vuoden arvoinen investointi. Politiikkaan tämä liittyy sikäli, että perinteisesti sekä Vihreät että Kokoomus ovat hoilanneet kuorossa “korkea koulutus, korkea koulutus”. Ei kai tässä ole vain ollut tavoitteena tuottaa vaalikarjaa omalle puolueelle…?

Vastaa