Tuore hallitusohjelma on pääpiirteissään järkevä ja tarpeellinen. Leikkauksista, rakenneuudistuksista ja sopeuttamisesta on turha itkeä. Se on jopa naiivia. Näin käy kun ei uskalleta tehdä tarpeellisia päätöksiä ajoissa.
Sen siitä saa, kun ei toteuta rakenteellisia uudistuksia.”
– Osmo Soininvaara artikkelissaan Terveisiä Smolnaan
Osa hallitusohjelman uudistuksista ovat kuin suoraan poimittuja blogikirjoituksissani tekemistäni ehdotuksista. Uudistusten lisäksi hallitusohjelman pohjassa on mukana erittäin tärkeitä mutta äänestäjille vaikeasti myytäviä säästökohteita.
Esimerkiksi rahoituksellisesti kestämättömällä pohjalla oleva ansiosidonnainen työttömyysturva, hyväosaisten sapattirahaksi muodostunut vuorotteluvapaa sekä yksityisten lääkäripalvelujen KELA-korvaus. Lisänä mm. työ- ja yrittäjäeläkkeiden indeksikorotusten puolittaminen ja asuntolainojen korkovähennyksen lasku. On toki turhaakin ”tasapainon vuoksi” satuttamista seassa, mutta se lienee aino keino saada ”kompromissi” aikaiseksi. Sekaan on myös jemmattu hieman erikoisia verokevennyksiä kuten sukupolvenvaihdosten perintövero. Laadin viikko sitten oman leikkauslistani, mutten viitsinyt julkaista sitä; leikkaajaksi on varaa leimautua vain jo istuvan pääministerin.
Muutamassa asiassa olen toki odotetun pettynyt hallitusohjelmaan.
Maataloustuista leikattiin vain jäädyttämällä indeksikorotukset. Maataloustuet muodostavat ainakin n. neljän miljardin summan, joka vastaa kooltaan suunnilleen kestävyysvajetta. Suomen maataloustuet ovat EU:n korkeimpia. Maatilayritysten tulos oli vuonna 2010 keskimäärin 16 350 euroa ja tuet keskimäärin 30 000 euroa tilaa kohti (Tilastokeskus). Tuet ovat johtaneet markkinahäiriöön, jossa on kannattavaa maksaa ylisuurta maanvuokraa ja maan ostohintaa, koska tuet ovat niin suuria, että maan hamstraaminen on taloudellisesti kannattavaa. Toisin sanoin tuet ovat tarkoitukseensa nähden objektiivisesti ylisuuria. Sieltä on siis varaa leikata häviämättä mitään.
Jos pellon korkeaa hintaa käytetään perusteena nostaa maataloustukea, alan itkeä.”
– Juhana Vartiainen, kansantaloustieteen tohtori, sittemmin kansanedustaja
Koulutus ja opiskelijoiden tuet ovat typerimpiä säästökohteita JOS ei samalla toteuta todella mullistavaa koulutuksen ja tutkintojen rakenneuudistusta. Poisluetaan nyt korkeakouluopiskelijoiden opintotuen indeksin jäädyttäminen vaikka opiskelijajärjestöt ovatkin kovimpia osoittamaan mieltään. Indeksin jäädytyksen vaikutus neljässä vuodessa on vähäinen – siis tasoa muutama euro kuukaudessa. Tutkimuksesta voi ehkä tilapäisesti säästää. Sen sijaan tulee keskittää päähuomio toisen asteen ja peruskoulun leikkauksiin. Peruskoulusta ei voi leikata ilman seurauksia, jos palvelutaso ja ryhmäkoot huononevat. Peruskoulun nykytila on jo typistetty eräänlaiseksi kasvatukselliseksi säilytyslaitokseksi ilman suurta uudistus- tai innovointivaraa. Toivottavasti peruskoulun leikkaukset jäävät vain ryhmäkoon pienentämisen määrärahaan. Samansuuntaisesti ajattelee Aki Kangasharju:
Se huolestuttaa, että koulutuksesta leikataan saman verran kuin siltarumpujen kunnostusta kiihdytetään.”
– Aki Kangasharju, Nordean pääekonomisti taloussanomissa 27.5.2015
Toisen asteen koulutus, etenkin ammattioppilaitokset ovat alue, jossa olisi valtavia kustannustehokkaita uudistusmahdollisuuksia. Yksi on se, että monet ammatilliset perustutkinnot voisi muuttaa kaksivuotisiksi ilman vaikutusta ammattitaitoon. Nyt ammattioppilaitoksissa haaskataan opettajien työaikaa ja opiskelijoiden työvuosia.
Toinen taas liittyy rohkeampaan kaavailemaani uudistukseen, josta tuore hallitus saa ottaa kopin. Luovuttaisiin useimmista toisen asteen ammatillisista koulutuksista ja muotoiltaisiin uuden osaamisen nopean omaksumisen tutkinto-ohjelma, joka olisi käytännönläheisempi vaihtoehto lukiolle ja antaisi opiskelijoille paremmat eväät jatko-opintoihin kuin nykyjärjestelmä. Sellaiset koulutusohjelmat, jotka eivät enää de facto anna alan työnteon valmiuksia eivätkä anna selkeitä eiväitä alan jatkokoulutukseen lakkautettaisiin. Niitä on useita. Se on surullinen totuus. Samalla korkeakouluopintoja tulisi kehittää yleisesti monimuotosuuntaan ja kehitettäisiin aiemmin hankitun osaamisen tunnistamismenetelmiä. Näin työvoiman liikkuvuus paranisi kun alojen välillä pystyttäisiin siirtymään joustavammin, valmistumisasteen luulisi nousevan ja ammatillista syrjäytymistä ehkäistäisiin. Samalla huomioitaisiin paremmin ”erityistarpeiset” opiskelijat, jotka nyt turhaan putoavat järjestelmän kuoppiin.
Jos opiskelijoita aidosti huolettaa pärjääminen, ryhtykää lakkoon. Aiheuttakaa tutkintopula. Sitä tarvittaisiin työmarkkinoilla. Nyt meillä on vain paha tutkintoinflaatio.
P.S. Kaavoituspolitiikka herättää tiettyjä huolia, joskin pienempiä kuin pelkäsin. Seassa on paljon hyvääkin tiedossa byrokratian suhteen. Hieman syvällisemmin asiaa käsitteli Osmo Soininvaara blogissaan. Muutamat kirjaukset hallitusohjelmassa antavat ymmärtää, että pääkaupungin ulkopuolella kehitystä ajettaisiin vielä vahvemmin kohti peltomarketti- ja ABC-Suomea. Valitusoikeutta ELY-keskuksissa laittomista kaavapäätöksistä pelätään rajattavan. Kuulostaa kasvukeskustojen pilaamiselta automarketeilla ja parkkikentillä.
Hyvä kirjoitus! Vielä lisäisin autoveron aiheuttaman vääristymän kansantalouteen. Autolle muodostuu vääristyneen verotuksen vuoksi aivan käsittämättömän korkea arvo ja hinta, johon sitten kaikki muukin hinnoittelu perustuu. Vakuutusmaksut määräytyvät sen mukaan korkeiksi, että niillä korvataan joku aivan käsittämättömän korkeassa ”verovaahtopääomassa” oleva ritsa. Samoin perunantuottaja hinnoittelee perunansa, taksi taksansa, kuski kuormansa jne sen mukaan, että saavat verokuplallla pönkitetyn autonhinnan ja ylläpitomaksut kuoletettua. Autovero siis vääristää lähes kaiken hintatason Suomessa!
Ootko oikeessa puolueessa? Jos haluut kurittaa köyhiä niin kokoomus ottaa mielellään riveihin. Ainakaan puolueesi johto ei ole innoissaan hallitusohjelmasta. Eikä kukaan ympäristön tai sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ystävä.
Hyva, etta Vihreista loytyy muitakin jarkevia kuin Soininvaara ja ymmarrysta, etta poliittisin paatoksin paskaa ei voida muuttaa kullaksi.
Monelta taholta tulee valitusta leikkauksista, ikaan kuin hallitus voisi alkaa neuvottelemaan kaikkien eturyhmien ja sieniseurojen kanssa. Se ei voi, eika sen tarvitse.