Skip to content

Mitä Jyväskylän yliopiston rehtorin päätös tarkoittaa?

Jyväskylän yliopiston rehtori antoi vastikään päätöksensä kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkan hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä. Rehtori on päättänyt, että loukkausta ei tapahtunut ja että yliopisto lopettaa asian käsittelyn.

Itse päätös perustuu suppeaan tulkintaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön ohjeistosta ja suppeaan luentaan Tapio Puolimatkan asiantuntijalausunnosta eduskunnalle. Ymmärrän sen, koska ei kukaan enää jaksa tätä asiaa ja pitkiä vastineiden vastineiden vastineita, joiden lukemiseen ja kirjoittamiseen kuluu päiväkausia.

Lyhyesti: Rehtori perustelee, että koska FM Joonas Mattssonin yksilöimissä kohdissa 1-3 Puolimatka on vastannut, ettei hän ole väittänyt siteeraamiensa lähteiden sanovan mitään samaa sukupuolta olevien parien vanhemmuudesta, loukkausta ei ole tapahtunut. Loukkausta ei myöskään katsota tapahtuneen kohdassa 4, jossa Puolimatka katsoo siteeraamatta jätetyn tutkimuksen Crowe et al (2008) olevan vanhentunut. Puolimatka ei siis omien sanojensa mukaan lausunnossaan käsitellyt samaa sukupuolta olevien parien vanhemmuuskelpoisuutta vaan avioliittolain sosialisaatiovaikutuksia heteroperheissä. Defenssi on minusta hieman absurdi, mutta tässä vaiheessa samantekevä.

Päätös olisi kaikkia osapuolia tyydyttävä siinä, että se suppeudessaan jättää asiantuntijalausunnon johtopäätösten ja perustelujen kytkennän eräänlaiseen ontologiseen limboon. Päätösasiakirjassa on kuitenkin yksi päätöksen perustelu, joka on nostattanut monen asiaa seuranneen karvat pystyyn:

“.. tutkintapyynnön kohteena [ei] ole ollut ns. normaali tieteellisessä toiminnassa syntynyt julkaisu vaan eduskunnan lakivaliokunnalle annettu asiantuntijalausunto.
…esimerkiksi lähdeviittausten lukumäärälle tai niiden käytölle ei voida asettaa yksiselitteisiä vaatimuksia. Mikäli kuitenkin asiantuntijalausunnossa käytetään tieteellisiä lähdeviittauksia, tulee niiden olla hyvän tieteellisen käytännön mukaisia, eikä esimerkiksi lähdeviitteen sisältämiä havaintoja saa esittää siten, että havaintoihin perustuva tulos vääristyy. Asiantuntijalausunnoille ja tieteellisille julkaisuille ei voida asettaa samanlaisia vaatimuksia myöskään siitä syystä, että asiantuntijalausunnon laatimiselle on annettu usein lyhyehkö määräaika.”

Päätöksessä siis lukee, ettei asiantuntijalausunnolta eduskunnalle voi odottaa tieteellisen julkaisun laatutasoa. Tämä on ristiriidassa tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytönnön ohjeiden kanssa, joissa erikseen mainitaan asiantuntijatehtävissä annetut lausunnot asioina, joihin ohjeita tulee soveltaa.

Minua ovat lähestyneet ihmiset, jotka pelkäävät tästä tulevan ennakkopäätös, jonka pohjalta eduskunnalle voi tieteellisenä asiantuntijalausuntona selittää tittelin takaa ihan mitä vain, koska TENK:n ohjeisto soveltuu huonosti asiantuntijalausuntojen arviointiin. Sen eduskunnasta tiedän, että siellä esitetään asiantuntijalausuntona välillä ihan mitä sattuu. Kuitenkin voisi olla hyvä saada tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta virallinen kanta siihen, millainen tieteen nimissä tehty ilmaisu on laadullisesti hyväksyttävää tieteentekijältä eduskunnan lainsäädäntötyön pohjaksi. Toivoisin TENK:n olevan tässä aloitteellinen.

Puolimatkan lausunnon tieteellisyyttä ovat lisäkseni kritisoineet mm. tutkijatohtori Henrik Rydenfelt ja skeptikko Juha Leinivaara,

Toisaalla, Seurakuntalainen-lehdessä kolumnistina toimiva Ristin Voitto -lehden päätoimittaja Leevi Launonen on tulkinnut Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Mannisen päätöstä siten, että kristilliskonservatiivinen avioliitto- ja kasvatuskäsitys nauttii tiedemaailman tukea. Hän katsoo yliopiston nyt päättäneen, että Puolimatkan asiantuntijalausunto tasavertaisesta avioliittolakiesityksestä eduskunnalle 2014 on tieteellisesti varteenotettava teksti, päin vastoin kuin minä keväällä 2014 ja myöhemmin Joonas Mattsson olemme katsoneet. Launonen rinnastaa vertaiskritiikkimme kristittyjen vainoon ja valehteluun. Lisäksi mainitaan Adolf Hitler.

Selvyyden vuoksi totean, että rehtorin päätös ei tarkoita sitä, että Puolimatkan villit johtopäätökset heteroperheen sosialisaatiovaikutuksista ovat oikeassa. Rehtorin päätös ei minun luentani mukaan ota niihin kantaa. Päätös koskee lähinnä sitä, oliko lähteiden käyttö korrektia suhteessa niistä johdettuun tekstiin ja referointiin lausunnossa. Vastaus riippuu ihan siitä, käsittelikö asiantuntijalausunto samaa sukupuolta olevien parien vanhemmuuskelpoisuutta ja näiden kasvattamien lasten hyvinvointia vai jotain ihan muuta. Puolimatka totesi, että se käsittelee jotain muuta.

Lisäys: Suomen Kuvalehden Tarinoita Tieteestä -kolumni analysoi myös dilemmaa.

Published inpolitiikkavastineet

Be First to Comment

Vastaa