Skip to content

Koneelle puhuminen on noloa – mitä seuraavaksi?

En juuri kirjoita viihteellisemmistä aiheista, mutta sitä on kaivattu, joten yritän. Minulla nimittäin sattuu olemaan kosketusnäyttöjen käytöstä syntynyt ranteen tulehdus.

Tulevaisuusfiktiossa esitellään usein unelmina käyttöliittymiä, jotka todellisuudessa kuitenkin ovat äärimmäisen epäkäytännöllisiä. Suurin yhdistävä tekijä on, että ne vaikuttavat pintaraapaisulla siisteiltä. Joskus kuitenkin yritetään kaupallistaa näitä populaaritieteiselokuvien keksintöjä, koska niillä ainakin saa huomiota. Valitettavasti joskus jopa kuluttajille, virkamiehille ja poliitikoillekin myydään asioita imitoimalla scifiä. Kaikki muistanevat sosiaalisen median “Solar Roadways”-kuhinan. Idea osoittautui nopeasti älyttömäksi kun teki vähän laskelmia.

 

Tunnettu esimerkki täysin älyttömien, mutta mainosvideossa kivalta näyttävien ideoiden markkinoinnista on kestävien älypuhelinten näyttölasien valmistaja Corning, joka muutama vuosi sitten julkaisi kornin videon “A Day Made of Glass Made Possible by Corning”.

Kaiken maailman kosketusnäyttöideat ovat sinänsä söpöjä, mutta niitä säännöllisesti käyttäessä kehittyy herkästi ranteen rasitusvammoja. Kaikkialla kodin pinnoilla liikkuvat videot ovat alkuun hauska konsepti, mutta pidemmän päälle käy selväksi, että ihminen on varsin huono suodattamaan pois ympäristöstään ylimääräisiä visuaalisia ärsykkeitä, jolloin söpöt looppaavat videot lapsista leikkimässä lopulta ovat saada ihmisen hulluksi. Työpöytään sisäänrakennettu ylöspäin kuvaava webcam saa kenet tahansa näyttämään kaksoisleukaiselta. Kodin ja ajoneuvojen vuoraaminen kosketusnäytöillä on ainakin seuraavat 15-20 vuotta niin kallista ja ne ovat niin herkästi rikkoutuvia, ettei siinä ole tolkkua. Kännykästä pöydälle asetettaessa pulppuavat valokuva-albumit kuka tahansa huomaa huonoksi ideaksi kun kännykässä sattuu olemaan kuvia, joita ei halua kaikkien näkevän.

Tulevaisuusfiktiossa esitellään usein käyttöliittymiä, jotka todellisuudessa ovat äärimmäisen epäkäytännöllisiä. Kai ne sitten näyttävät siisteiltä. Kuvassa tuleva jännetuppitulehduspotilas.
Kuvassa tuleva jännetuppitulehduspotilas.

Ääniohjaus on yksi pahin tällainen klisee. Meidän älypuhelimissa on jo Siri tai Google Now, mutta harva kehtaa käyttää niitä julkisilla paikoilla. Ihan vain, koska ei-eläville asioille puhuminen on sosiaalinen tabu ja ärsyttävää kanssaihmisille. Tämä tuskin tulee muuttumaan koskaan.

Ennustankin yhden ääniohjauksen korvaavan teknologian, joka todennäköisesti astuu valtavirran normaaliin arkeen 5-15 vuoden aikavälillä ja palvelenee meitä kunnes voimme komentaa arkiteknologiaamme ajattelemalla verbaalisesti itseksemme; koneellinen huulilta lukeminen. Huulten liikuttaminen kuin puhuttaessa mutta ilman noloa ääntelyä on keino hoitaa asioita turhaa huomiota herättämättä. Koneellinen tekstiksi sanelukin onnistuisi mukavammin ja olisi erittäin käytännöllistä netinkin selailuun. Automaattinen huulilta lukeminen on jo olemassaoleva tutkimusala, mutta siitä ei toistaiseksi ole tehty arkikäytössä toimivaa sovellusta. Kameran se toki vaatii.

Koska tuskin olemme heti asentamassa asuntojemme nurkkia täyteen huultentunnistuskameroita, teknologia ilmestynee arkeemme ensin älypuhelimiin ja tietokoneisiin.

Published inmuutapolitiikka

Be First to Comment

Vastaa