Skip to content

HKL 7/2014: Siemens vierailulla, esitti omat näkökulmansa

Pahoittelen rapottieni julkaisuviivettä; raportit ovat seisseet oikolukua odottaen turhan pitkään. Tässä linkit jo julkaisemiini tämän vuoden raportteihin:

1/2014 – Koivusaaren kohtalo ja länsimetron hinta
2/2014 – Huolia Siemensin etenemisestä
3/2014 – Hallintomalliselvitys ohjaa yhtiöittämiseen
4/2014 – Hallintomalliselvitys törmäsi esteisiin
5/2014 – Uusi kaupunkipyöräjärjestelmä

Siemensin vierailun koosteeni

Jos Siemensin edustajat kokevat ilmaisseensa asiat eri tavalla, voi minulta pyytää esim. kommenteissa korjausta.

Siemens: “Halutaan Länsimetro Oy:lle lisää päätösvaltaa päätöksentekoa nopeuttamaan. HKL:n hankintaosastolla kestää liian kauan käsitellä muutoksia (mitä muutoksia?). HKL:n projektijohdolla ei ole valtuuksia tehdä nopeuta päätöksiä.”

“Uusista metrojunista on avoimia kysymyksiä. M100-sarja-asennukset alkavat syyskuussa. M200-sarjan manuaaliajoa TÜV ei suosittele automatisaatioasennusten jälkeen. Ohjelmistokehitys on hankkeessa kriittinen haaste kuten myös laituriovien kehitystyö. Pitää selvittää vaihtoehtoa, että alussa laituriovissa ei olisi tuntoherkkiä reunoja kun kuljettaja kuitenkin on paikalla.”

Kysyin Siemensin toimitusjohtajalta seuraavat kysymykset:

Millä tavalla länsimetron louhosten myöhästyminen vaikuttaa Siemensin automatisaatiotyöhön konkreettisesti?

Siemens: “Länsimetron myöhästyminen ei vaikuta ohjelmistokehitykseen. Lähinnä laiteasennuksiin”. Asennustyön kesto on kuulemma yksilöity HKL:lle.

Siemens kutsui johtokunnan 19.5. klo 00:00 yötestiajoihin

Tj 4) Automaattimetron tilannekatsaus

Jätettiin pöydälle.

Tj 5) HKL:n osavuosikatsaus

Isoja rakennusurakoita:

  • Metrovarikon laajennustyö
  • Jokeri 2-tunneli
  • Liukuportaiden peruskorjaus

Tulosennuste: +1,1 milj euroa

Tj 6) Tarkastuslautakunnan lausuntopyyntö

“Tietojärjestelmähankkeiden kustannuksia ja hyötyjä arvioitava, toimittajariippuvuutta vähennettävä”
HKL yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen.

“KSV:n ja HKL:n tulee kiirehtiä toimia joukkoliikenteen nopeuttamiseksi”
Nopeuttamuinen vaatii yhteistöytä, käytännössä raitiovaunuliikenteelle tulee varata kaduilla lisää tilaa ja liikennevaloissa enemmän aikaa

“Liityntäpysäköinnin jäörjestämistä slekeytettävää ja luotava yhtenäiset toimintamallit koko seudulle.” HKL yhtyy näkemykseen.

Infra 1) Kruunusiltojen yleissuunnitelma konsulttityön tilaus

Suunnittelukilpailun voittajaksi valittiin WSP Finland Oy:n kilpailuehdotus Gemma Regalis. Käsittelyssä WSP Finland Oy:n tarjous siltojen yleissuunnittelun 2/3 osuudesta hintaan 590 567 euroa. Kaavoitukselle on varattu 2018. YVA valmistuu tänän vuonna.

Kruunuvuoren asuinaluehanke on käytännössä täysin riippuvainen siitä, että kruunuvuoren silta vie ratikan keskustaan.

Esityksen mukaan.

Infra 2) Nina Hurun valtuustoaloite liukuportaiden maalaamisesta

KONE:elta pyydettiin selvitys, jossa todettiin reunojen turvareunojen maalaustyön osoittautuvan erittäin kalliiksi, koska portaat pitäisi purkaa. Portaita on yhteensä 10 000 kappaletta. Hintalappu liikkunee miljoonissa euroissa.

Infra 3) Yrjö Hakasen talousarvioaloite

HKL toteaa, että suunnitelmien mukaisiin hankkeisiin on jo varauduttu.

Infra 4) Kaupunginhallituksen lausuntopyyntö Halla-ahon toivomusponnen johdosta

Ei aiheuta toimenpiteitä; asia on jo huomioitu.

Infra 5) Raitioliikenteen linjastosuunnitelma 2014-2024

Arttu Lähdetie esitteli HSL:n raitioliikenteen linjastosuunnitelman.

Vanhat linjastot on suunniteltu aikana kun julkisen liikenteen käyttötavat ja kaupunkirakenne ovat olleet huomattavan erilaisia. Nyt pyritään suunnittelemaan uusista lähtökohdista.

Oleellinen muutos on, että Länsi-Pasilan ratikkaosuus ei enää kierrä kieppiä Länsi-Pasilan sisältä.

Esityksen mukaan.

Hallinto 1) Toimitusjohtajan virkasuhteen päättyminen

Toimitusjohtaja Matti Lahdenranta on päättänyt väistyä tuoreemman aineksen tieltä eläkkeelle. Johtokunta haastattelenee elokuun aikana tiettyjä hakijoita ja antaa lausunnon kaupunginvaltuustolle tehtävään hakijoista.

Published inHKL

One Comment

  1. “Nopeuttamuinen vaatii yhteistöytä, käytännössä raitiovaunuliikenteelle tulee varata kaduilla lisää tilaa ja liikennevaloissa enemmän aikaa”

    Ei enemmän aikaa, vaan täsmällisempi aika, jolloin raitiovaunun kuljettaja voi ajaa kohti risteystä hiljentämättä, ja esiopaste kertoo että valo vaihtuu vihreäksi kun ollaan kohdalla. Näin ratikka pysähtyy vain pysäkeillä, eikä yli 2 kertaa useammin, kuten nykyään Helsingissä. Tälla lailla toimitaan käsittääkseni kaikissa uudemmissa ratikkakaupungeissa. Helsingissä “etuus” toimii siten, valotolpassa alkaa vilkkua indikaattorivalo kun tunnistetaan lähistöllä oleva ratikka. Sitten joko alo vaihtuu vihreäksi hiukan aiemmin tai vihreää venytetään loppupäästä hiukan. Käytännössä kuitenkin ratikat joutuvat miltei aina hiljentämään tai pysähtymään kokonaan ennen kuin vihreää tulee, eli nopeutus on lähinnä kosmeettista.

Vastaa