Skip to content

HKLJ 4/2013: Metron yöliikenteestä, LIJ2014:stä ja asiakirjojen julkisuudesta

HKL:n johtokunta kokousti 21.3. neljättä kertaa. Päivän kokous meni kohtalaisen sutjakkaasti jos poisluetaan automaattimetron katsausta, josta käytiin pidempi yleiskeskustelu.

Monilta osin kokous oli läpijuoksu, mutta pari isoa juttua tuli tehdyksi. Tiivisteenä laiskoille lukijoille: metroa liikennöitäneen viikonloppuisin pidempään; tehtiin rutiinihankintoja ja; saataneen jossain vaiheessa lisäselvyyttä viranomaisen ja yksityisyrityksen välisten sopimusten julkisuusluokittelusta. Tiivistelmä päätöstiedotteessa.

Tj/4. Automaattimetron tilannekatsaus [esitys]
Meille esiteltiin lyhyesti, miten hankkeen aikataulun osien toteutumiset vaikuttavat toisiinsa. Eniten aikaa kului yleiseen keskusteluun muihin kuin päivän esitykseen liittyvistä asioista, koska johtokunnan jäsenet ovat (täysin ymmärrettävästi) huolissaan hankkeen aikataulusta. Automaattimetroprojektista keskusteltiin hetki myös ilman virkamiehiä.

Tj/5. Valtuustoaloite metron yöliikenteen pidentämisestä [esitys]
HKL käsitteli Johanna Sumuvuoren ynnä muiden valtuustoaloitteen. Alkuperäisessä esityksessä toimitusjohtaja sisällytti päätökseen kohdan, että yöliikennettä ei ole syytä aloittaa ennen kuin länsimetro on rakennettu, koska öisin saattaa tulla yllättäviä kuljetustarpeita. Johtokunta kuitenkin piti perjantai- ja lauantailiikenteen käynnistämistä mahdollisimman pian mahdollisena, ja toimitusjohtaja otti nimiinsä ehdotuksen, jossa poistettiin tämä lause. Hyväksyttiin päätösesitys, joka tarkoittaa, että HKL tuottaa metron yöliikenteen pidentämisen perjantai- ja lauantaiöinä jos ja kun HSL sen HKL:ltä tilaa. Tämä oli voitto joukkoliikenteen palvelun kannalta. Samalla todettiin, että metro saattaa olla turvallisempi paikka matkustaa viikonloppuöisin kuin yöbussit.

Infra/1. Siltasaarenkatu 16 ja hakaniemen metroaseman välinen yhdyskäytävä [esitys] Jätettiin viime kokouksessa pöydälle tehtyäni muutosesityksen

Tällä kertaa asia esiteltiin perusteellisemmin. Hankkeen taustalla on sen nykyisen siltasaarenkatu 16 edessä sijaitsevan sisäänkäyntipömpelin siirtäminen talon yhteyteen pois viemästä tilaa jalkakäytävältä. Tarkoituksena on joskus tulevaisuudessa rakentaa tähän pyörätie. Toivotaan ettei vapautuneesta tilasta sitä ennen haukata lisää autokaistoja ja tehdä hämeentiestä moottoritietä.

Mentiin esityksen mukaan. Hanke ei kuitenkaan todennäköisesti toteudu jos Toriparkki ei toteudu, joten toistaiseksi sopimus on vain aiesopimus siltä varalta että toriparkkiyrityksen osakas Nordea Henkivakuutus Suomi Oy haluaa yhteytensä toimistotalostaan toteutettavan joskus. Todennäköisesti yhteyttä ei näillä ehdoin synny, sillä toriparkkihankkeella menee huonosti.

Infra/2. Töölönkatu 49: työsuhdeasuntojen myynti Auroranlinna Oy:lle [esitys]
Kiinteistön siirto kaupungin “konsernin” sisällä n. 40% alle markkinahinnan. Suurempi hinta tarkoittaisi, että kaupungille aiheutuisi suurempia veroseuraamuksia. Kaupungin linja on, että kiinteistöjen omistus keskitetään, joten meillä ei ole tähän oikeastaan edes sanomista. Esityksen mukaan.

Infra/3. Rastilan syöttöaseman prosessilaitteiston peruskorjaus[esitys]
Esityksen mukaisesti päätettiin tilata työ Helsingin Energialta.

Infra/4. Kulunvalvontajärjestelmän hankesuunnitelmasta päättäminen [esitys]
Laitettiin ensimmäisessä kokouksessa takaisin valmisteluun. Nyt paremmin valmisteltu erittelyineen. Esityksen mukaan.

Raitioliikenne/1 Uuden LIJ2014 -järjestelmän mukaisten laitteiden osto ratikoihin [esitys]
Ihmettelin ensin kuluja  Samainen asia on herättänyt hämmennystä Tietoviikon toimituksessa, jossa kauhisteltiin HKL:n ostavan verkkokytkimiä 700 000 eurolla. Tiedustelin Raitioliikennepäälliköltä tätä suurelta vaikuttavaa kappalehintaa, ja ilmi kävi että summa koskee 400 kpl tärinäsuojattuja “heavy duty”-verkkokytkimiä. Koin saaneeni uskottavan vastauksen alan asettamista erityisvaatimuksista kalustolle.

Noin yleisesti ottaen näiden hieman kalliimpien laitteistojen hankinnalla saavutetaan vapaus ohjelmisto- ja tavarantoimittajista kun saadaan standardilaitteistoa, jonka hankinnat voi kilpailuttaa ja voidaan itse jatkokehittää järjestelmää lisälaitteilla. Ilmeisesti tällä hetkellä ratikoiden IT on proprietary-teknologiaa. Mentiin esityksen mukaan.

Hallinto- ja talousyksikkö/1. mm. HBL:n toimittaja Tommy Pohjolan asiakirjapyynnöt
Johtokunnalle esitettiin mistä on kysymys Hufvudstadsbladet:in toimittaja Tommy Pohjolan asiakirjapyynnöissä ja miksi niissä on kestänyt paljon yli laillisen ajan. Niissähän on kestänyt siksi, että Siemens käytti kuukausia arvioidakseen oman harkintansa mukaan mikä on julkista ja mikä ei, ja Siemens totesi julkisiksi vain muutaman kirjeen parista sadasta. Lain mukaan päätöksen tekee viranomainen, ei yritys.

Asia asetti johtokunnan siinä mielessä hankalaan asemaan, että johtokunta ei voi määrätä Siemensin ja HKL:n välistä kirjeenvaihtoa julkiseksi yksipuolisella päätöksellä joutumatta henkilökohtaisesti vastuuseen tulkinnastaan, koska Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta 24 § ei yksiselitteisesti kerro miten tällaisessa tilanteessa tulisi menetellä, eikä tällaisesta ole selkeätä oikeuskäytäntöä. Johtokunta ei nostanut tapausta päätettäväkseen.

Kokous päätettiin n. 18:30.

Asiakirjojen julkisuudesta
Tommy Pohjolaa kannustan henkilökohtaisesti viemään asian oikeuteen, koska silloin julkinen sektori saisi hyödyllisen ennakkopäätöksen, jota voisi soveltaa muissakin julkisten hankintojen ja niiden asiakirjojen julkisuuden arvioinneissa. Nyt on epäselvää, miten tulee menetellä jos sopimustoimittaja on eri mieltä asiakirjojen julkisuudesta viranomaisen kanssa.

Lisätietoja Lilja Tamminen, 040 2477 928

Published inHKLpolitiikka

10 Comments

  1. Ville Turunen Ville Turunen

    Huomauttaisin vain, että Tommy Pohjola ei pysty viemään asiaa oikeuteen, koska hän ei ole saanut kielteistä päätöstä, tai siis minkäänlaista päätöstä. HKL:n pitäisi ensin päättää, että asiakirjoja EI luovuteta, SITTEN Tommy Pohjola voisi valittaa. Nyt hänet on pyyntöineen jätetty jonkinlaiseen oikeudelliseen Limboon.

    Vaikka asia on vaikea, on HKL:n yksinkertaisesti tehtävä päätös suuntaan tai toiseen. HKL:llä on lakimiehiä, myös johtokunta tai yksittäiset jäsenet voivat pyytää lakimieheltä lausunnon. Maallikoiden kohdalla käsittääkseni katsotaan riittäväksi, että epäselvässä tapauksessa lausunto on ymmärretty pyytää juristilta, jos on epäilyksiä siitä, että syyllistytään laittomuuksiin. Riskinähän on, että Tommy Pohjola ei anna asian vain olla, vaan ryhtyy viemään juttua eteenpäin siltä pohjalta, että HKL kieltäytyy hoitamasta viranomaisvastuitaan, siis kieltäytyy antamasta vastausta tietopyyntöön. Siinä HKL kerjäisi ihan turhan päiten itselleen ongelmia, jotka voivat osoittautua yllättävän suuriksi. Ja jotka ehkä myös saattavat johtaa henkilökohtaisiin vastuisiin.

    • HKL:n toimitusjohtaja on tietojeni mukaan päättänyt luovuttaa muutaman kirjeen, jotka Siemens on tulkinnut olevan julkisia. Johtokunta ei vain nostanut tj:n päätöstä erikseen käsiteltäväkseen.

  2. Tommy Tommy

    Tein tietopyynnön yli neljä kuukautta sitten ja pyysin lisäksi, että aineisto toimitettaisiin minulle sähköpostitse. Noin kahden virkkeen mittaisen valituskelpoisen viranomaisvastauksen mäyttää edelleen kestävän. Eli tämä keissi menee suoraan poliisille? Melkoisen noloa. Ville Turunen tuossa yllä kirjoittaa asiaa. Kiitän toki HKL:n johtokuntaa kannustuksesta, mutta voisihan se toimitusjohtajan esimiehenä ns. laittaa asioihin vauhtia? Olen varma, että sekä poliisi että varsinkin HKL:n juristit ovat muutenkin tahoillaan ylityöllistettyjä.

  3. Daniel Federley Daniel Federley

    Minua ja varmaan monia muitakin kiinnostaisi tuo automaattimetro, josta olet kovin lyhytsanainen. Miksi esityslistassa oli taas vain yksi rivi tekstiä? Miten kommentoit HBL:n uutista tai HS:n siitä kopioimaa uutista? Mitä teille kerrottiin kokouksessa ja miltä koko hanke nyt näyttää? Jotenkin toivoisi, että avoimuutta tulisi edes tätä kautta hiukan lisää.

    • En tällä hetkellä voi täsmentää enempää automaattimetrohankkeesta – veronmaksajien edun takia.

      • Nomenklatuura Nomenklatuura

        Kuka sen on teille määritellyt, mikä on veronmaksajien etu? Eikö veronmaksajien etu ole, että lopetetaan projekti, joka tuottaa huonomman lopputuloksen kuin nykyinen järjestelmä, jos ylipäänsä valmistuukaan? Nyt ollaan automatisoimassa vanhaa metrojunakalustoa ensimmäisenä maailmassa, kalustoa, joka on elinkaarensa ehtoopuolella. Eikö ennuste ole huono ja mikä on tällaisen toiminnan hyöty-kustannussuhde? Toimitaanko tässä ihan oikeasti veronmaksajien edun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, enpä usko. Älkää olko sinisilmäisiä sen suhteen, mitä teille syötetään! Vai onko odotettavissa jotain dramaattisia automaattiprojektin päättymiseen liittyviä uutisia lähikuukausina?

        • Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Ennuste on huono, ja kustannus-hyötysuhde on varsin heikko. Sanotaanko näin, että raportoin tarkemmin näistä tapahtumista tämä pahin tilanne on ohi. Asioihin saattaa tulla lähiviikkoina paljonkin lisäselvyyttä.

    • Pipsa Palttala Pipsa Palttala

      Hei Daniel Federley,

      näen nyt tarpeellisena kommentoida.
      HS ei ole kopioinut HBL:n uutista, vaan pääasiallisena lähteenä on käytetty samaa, johtokunnallekin esitettyä Automaattimetron tilannekatsausta, joka saatiin HKL:ltä perjantaina. HBL uutisoi asiasta jo tuona päivänä, mikä olisi pitänyt kertoa jutussa. Tämä tieto lisättiin eilen HS.fi:hin.

      ystävällisesti,
      Pipsa Palttala
      HS kaupunkitoimitus

      • Ilkka Levä Ilkka Levä

        Hei Pipsa,

        Ihemttelen, mistä HS tiesi raporttia pyytää, kun se ei ollut julkisuudessa ennen Hbl:n juttua ja Pohjolan bloggausta? Ihmettelen myös sitä, että jos toimittajan esimies antaa jutun tehtäväksi tämän tasoisessa suuruusluokassa kuin mitä tuo raportti noista ongelmista on, niin toimittaja ei lähde tarkastamaan sitä, onko muualla asiasta kirjoitettu… tai ettei esimies kerro, että asiasta on uutisoitu jo muualla?

        Ystävällisin terveisin,

        Ilkka Levä

Vastaa