Skip to content

HKLJ 2/2013: Varikkotoiminnan siirto ja organisaatiokehitystä

HKL:n johtokunnan toinen kokous 28.2.2013 venyi n. neljätuntiseksi, sillä asioita käsiteltiin varsin perusteellisesti etenkin organisaation kehittämisen osalta.

Kokouksen koko esityslista löytyy linkin takaaEsityslistassa ei kuitenkaan ole mitään mielenkiintoista sisältöä.

koskelan-varikko-hkl-ratikka
Sinisellä vararaideyhteys. Violetilla uuden Koskelan varikon alue.

Infra/1. Raitiovarikkoselvitys [esitys]
HKL:n rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi selosti kohtalaisen perusteellisesti kaavailluista HKL:n varikkotoiminnan kehittämissuunnista. Selvitetään siis Vallilan varikon kehittämistä asuin- tai liiketiloiksi ja Vallilan varikon lakkauttamista seuraavasti:

  • Vallilan varikon toiminnot siirrettäisiin Koskelan varikolle
  • Koskelan varikkoa uudistettaisiin rankalla kädellä, sillä..
    • rakennus on huonokuntoinen
    • sen kapasiteetti ei nykyisellään riitä vastaamaan tulevaa liikennemäärää
  • Rakennettaisiin mahdollisesti varikolle vararaideyhteys pohjoisreittiä koskelantien kautta raitiovaunu 1:n nykyiselle päätepysäkille.
    • Alueen kehittyessä asuinkäyttöön, voisi matkalle perustaa muutaman pysäkin
  • Koskelan varikon uudistaminen maksaisi tietysti jonkin verran
    • Osa kustannuksista voitaisiin kuitenkin kattaa luopumalla ylimääräisiksi jääneistä Koskelan varikon sivurakennuksista
    • Vallilan varikon toimintojen siirtäminen Koskelaan tuottanee säästöjä
    • Varikon päälle ja sen yhteyteen voisi rakentaa toimisto- ja asuintaloja

Tj/2. HKL:n organisaation kehittäminen [esitys]

EDIT: koska Lahdenranta on ilmeisesti tehnyt asiasta mediasirkuksen, en siis pidättele yksityiskohtia;

HKL.n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta esitteli alustavan suunnitelman HKL:n organisaation kehittämisestä, jossa metro- ja raiitiovaunuyksiköt yhdistettäisiin siten, että nykyisen raitiovaunuyksikön johtaja ottaisi ohjakset uudessa yksikössä ja nykyinen metrojohtaja Tapio Hölttä siirretäisiin syrjään. Virkamiehistä vain sihteeri Rain Mutka ja toimitusjohtaja Matti Lahdenranta olivat esittelyn aikana läsnä.

Lahdenranta esitteli n. kuukauden mittaisen aikataulun, jonka aikana hän kertoisi harkintansa mukaan henkilökunnalle muutoksista, metrojohtaja hyllytettäisiin ja yhdistelmäyksikön johtajaa haettaisiin 2 päivän ajan sisäisesti siten, että Lahdenrannan kaavailema Pekka Sirviö todennäköisesti olisi ainoa ehdokas.

Untitled drawing

Tivasin toimitusjohtajalta uskottavaa perustelua muutoksen vaikutuksesta metrohankkeen etenemiseen, enkä koe sellaista saaneeni. Tiedustelin myös tarvetta näin yhtäkkiseen muutokseen, eikä Lahdenranta siihen osannut juuri ottaa kantaa. Totesin, että haluaisin tällaisen uudistuksen taustatyön tapahtuvan henkilöstön kanssa ja siten, että siinä huomioidaan mahdolliset kustannussäästöt ja uskottavasti ratkaistaan nykyisessä järjestelmässä havaittavat ongelmat.

Tämän jälkeen johtokunta komensi virkamiehet ulos, fundeerasi ja diskuteerasi privaatisti keskenään ja päätyi esittämään tietämyksensä pohjalta seuraavaa (ote päätöstiedotteesta):

Johtokunta hylkää toimitusjohtajan alustavan esityksen HKL:n organisaatiomuutokseksi ja toteaa seuraavaa:

“Johtokunta pitää tärkeänä, että automaattimetron johtoresursseja vahvistetaan. Johtokunta pitää tärkeänä, että organisaatiota edelleen näin kehitettäessä valmistelun tulee pohjautua hyöty / haitta -vertailuihin, taloudellisiin vertailuihin sekä toiminnallisten hyötyjen ja haittojen arviointiin. Valmistelu tulee lisäksi suorittaa yhteistyössä henkilöstön kanssa ja niin, että johtokunta voi seurata läheltä valmisteluprosessia alusta alkaen.”

HKL lähtee siis johtokunnan ohjeistuksella kehittämään organisaatiotaan siten, että metron automaatisaatiohanke saadaan mahdollisimman pian valmiiksi ja pois päiväjärjestyksestä, ja pohjautumalla perusteelliseen taustatyöhön, joka on valmisteltu henkilöstön kanssa ja josta johtokunta on pidetty ajan tasalla. Kokouksen jälkeen toimitusjohtaja suivaantui:

“Mi­nä sain joh­to­kun­nal­ta pa­kit”, Lah­den­ran­ta sa­noi kum­mis­saan HS:l­le joh­to­kun­nan pää­tök­sen jäl­keen tors­tai-il­ta­na. — Helsingin Sanomat 1.3.2013

Lisätietoja: Lilja Tamminen / 040 2477 928 

Published inHKLpolitiikka

10 Comments

  1. tsemppiä tsemppiä

    Mitä tuohon organisaatiomuutokseen tulee, johtokunta taisi saada taas eteensä ehtaa Lahdenranta-hallintokulttuuria. Mutta hyvä että te siellä uudessa johtokunnassa jaksatte perehtyä asioihin. Juuri näin pitääkin.

    Johtajan tehtävä on missä tahansa organisaatiossa sellainen, että johtaminen ei onnistu, jos johdettavat eivät luota johtajaansa. Tämä ongelma ei poistu, vaikka ongelman alapuolella olevia organisaatiolaatikoita miten pyöriteltäisiin. Yksityisissä yrityksissä, joissa tärkeintä on tehokkuus, onnistuminen ja tuloksen tekeminen, hallitus osoittaa sellaiselle johtajalle ovea.

  2. lp lp

    Sano minun sanoneen, tämä automatisaatiohanke on ainutlaatuisuudessaan ja epäonnisuudessaan sitä luokkaa, ettei se ikinä tule toimimaan tarkoitetulla tavalla (ei vaikka siihen kaadettaisiin 500 miljoonaa).

    Sen sijaan kaupungilla on tulevaisuudessa käsissään metro, joka on
    1. Nykyistä hitaampi ja epäluotettavampi
    2. Ei mahdollista sen suurempaa vuoroväliä kuin kuljettajallinen ajo
    3. Vaatii enemmän henkilökuntaa per liikenteessä oleva juna kuin nykymetro

    Kiitos kaupunginhallitus ja kaupungin virkamiesjohto, kun luotitte Lahdenranta & co:n vakuutteluihin!

  3. Kuinka kiire tolla varikkosuunnitelmalla on? Ja paljoskos ihan uuden varikon rakentaminen maksaisi verrattuna vanhan korjaamiseen? Meinaan että Koskelan varikon voisi näet panna gryndaten, sillä se on bulevardisoitavan Lahdenväylän kannalta huonolla paikalla. Siis paikalla, johon sopisi muutama asuinkortteli. Sopiva varikkotontti löytyisi Viikintien varrelta vanhan puhdistamon tontilta. Niin kuin näin: http://jalkanen.blogspot.fi/2012/09/vanhakaupunki-viikinranta.html

    Näin siis ideaalimaailmassa, toki HKL ei sitä päätä, ja sillä Viikin yrittäjällä lienee sanasensa sanottavana. Mutta etenkin kun Helsinkiin on tulossa uusi yleiskaava, jossa päätetään mm. Lahdenväylän kohtalo, kokonaan uuden varikon rakentamisesta kantsisi olla yhteydessä kaupunkisuunnitteluvirastoon.

    • Varikkosuunnitelmalla on kiire siinä mielessä, että Vallilan varikko tulee vaatimaan miljoonien peruskorjauksia lähiaikoina kuitenkin, samoin Koskelan varikko. Koskelan varikosta ehdotettiin kahta etenemistapaa:

      1. HKL rakentaa omaan piikkiin uudistetun varikon Koskelan varikon päälle ja..
        1. rakentaa varikon kannen päälle vuokrattavaa toimistotilaa
        2. ei rakenna varikon päälle mitään
      2. Rakennus ja tontti myydään kiinteistökehittäjille, jotka rakentanevat uuden varikon, jossa HKL on vuokralaisena

      Viikintie olisi tietenkin erinomainen, mutta yrittäjät ovat pistäneet hanttiin niin pahasti ettei kokoomusvetoisessa kaupungissa alueeseen voida koskea.

  4. Sellainen korjaus, että osastotason johtajista päättää johtokunta. Raideliikenneyksikön johtaja olisi siis valittu samalla kun yksikkö olisi päätetty perustaa. Kahden päivän hakuaika koski alempia päällikkövakansseja.

Vastaa