”Sukupuolenvaihdostutkimuksiin vasta täysi-ikäisenä” …toteaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Sairaanhoitopiirin eettisen neuvottelukunnan mukaan tutkimuksia ei tule tehdä, koska ”alaikäinen ei ole vielä kypsä päättämään sukupuolenvaihdosleikkauksesta” – uutisoi YLE Tampere ja Turun Sanomat tänään. Neuvottelukunnan mukaan tutkimukset tuovat mukanaan eettisen ongelman, koska mm. transsukupuolisuustutkimusten resurssit olisivat pois ”varsinaisten psyykkisten sairauksien hoidosta nuorisopsykiatrian osastolla”. Hämmennyin otsikosta, koska luin sen aluksi ”sukupolvenvaihdostutkimuksiin”, kunnes tajusin että YLEn otsikko käytti arvolatautunutta termiä joka mielletään negatiiviseksi. Asiasta kirjoitti myös pirkanmaalainen piraattiehdokas Jaakko Koivula.
Kukaan joka on koskaan tutustunut tähän kohuttuun joskin harvinaiseen prosessiin huomaa, että neuvottelukunnan lausunto on pahasti harhaanjohtava ja sisältää vakavia asiavirheitä. Kommentista saakin käsityksen, että se on puhtaasti tarkoituksenhakuinen. Ensinnäkin sukupuolenkorjaushoito on ennen kaikkea muuta kuin leikkaushoitoa, eivätkä kaikki potilaat edes hakeudu leikkaushoitoihin. Sukupuolenkorjaushoito on yleensä hormonihoitoa, jonka vaikuttaminen voi kestää puolesta vuodesta yli vuoteen, ja lääkehoitoa jatketaan läpi elämän. Leikkaushoitoja voidaan määrätä vasta pitkän hormonihoidon jälkeen, ja jonot leikkauksiin voivat olla useita vuosia. Toiseksi, Suomen lain mukaan kyseisiä tutkimuksia saavat tehdä vain erilliset yksiköt, joita Suomessa on valtakunnallisesti vain kaksi – Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen Yliopistollisen Sairaalan erikseen perustetut polikliniikat jotka tutkivat sukupuoli-identiteetin ”häiriöitä” sairaalapsykiatrian alaisuudessa STM:n säädösten mukaisesti. Pirkanmaan nuorisopsykiatria ei siis edes saisi lain mukaan tutkia näitä potilaita, joten on hämmentävä veto perustella alaikäisten hoidon lakkauttamista sillä, että se kuluttaisi sellaisen yksikön resursseja, joka ei kyseisiä potilaita tutki ja jota on erikseen kielletty heitä tutkimasta. Kolmanneksi, on hämmentävää miten eettinen neuvottelukunta vain yhtäkkiä päättää, ettei alaikäisiä voi hoitaa esimerkiksi murrosiän vaikutuksia lykkäävin lääkkein, kun hoitojen teho on paras juuri ennen aikuisuutta, ja sosiaali- ja terveysministeriö on jo todennut, että alaikäisten tutkimuksille ei ole mitään esteitä. Kanta vähättelee intersukupuolisten ja transsukupuolisten nuorten identiteettiristiriidan tuomaa emotionaalista stressitilaa, joka usein johtaa näiden nuorten itsemurhaan. Erittäin outo lausunto nuortenpsykiatriasta voisin sanoa. Siteeratakseni Jaakko Koivulaa:
”Valitettavasti tutkimusten mukaan transihmisistä jopa 33% yrittää itsemurhaa. Kolmasosa nuorista transihmisistä yrittää itsemurhaa, yleisimmin nimenomaan 12-17 vuoden iässä. Tämäkö ei ole sen tason ongelma, että nuorisopsykiatrian voimavaroja ei kannattaisi siihen kohdentaa? Edes masennus, sellainen varsinainen psyykkinen sairaus, ei käsittääkseni aiheuta millään tavalla näin korkeaa itsemurhariskiä.”
Hyvän kuvauksen sukupuolivähemmistönuorten ontuvasta hoitotilanteesta laati riippumaton Muu, Mikä -hanke, jonka raportti julkaistiin viime vuoden lopulla. Raportti on on luettavissa kokonaisuudessaan täältä. Raportti kertoo mm. intersukupuolisten ja transsukupuolisten nuorten taistelusta oikeudestaan hoitoon ja kunnioittavaan kohteluun terveydenhoitojärjestelmässä. Vihkosen siteeraamissa kohtaloissa kerrotaan mm. pienten lasten sukupuolielinten silpomisesta kun lääkäri on päättänyt, että lapsen sukupuolielimet eivät näytä ”tarpeeksi normaaleilta” ja tulos on ollut elinpituinen seksuaalinen tunnottomuus ja katkeruus. Transsukupuolisia nuoria on lähetetty pakkohoito-osastolle.
Eettisen neuvoston lausunto on paitsi törkeästi sukupuolivähemmistönuorten tilannetta vähättelevä, myös erittäin vastuuton kun otamme huomioon nuorten mielenterveysongelmien tuomat komplikaatiot ja näiden vaikutuksen kokonaisen sukupolven opiskelu- ja työkykyyn. Kirjoitin aiemmin siitä, miten hyvinvointiyhteiskunnan purkaminen on aloitettu nuorista. Jos lääkäri voi päättää vastasyntyneen lapsen puolesta hetken mielijohteesta, että lapsen genitaaleja täytyy leikata kosmeettisista syistä, niin miten lääkäri voi kieltää lapsesta asti sukupuoliristiriitaa kokenutta 16-vuotiasta edes hakeutumasta alustavasti tutkimuksiin identiteettiristiriidasta? Epäeettinen kommentti eettiseltä neuvottelukunnalta. Päivitys: Helsinkiläinen Heli Hämäläinen käsitteli myös aihetta US puheenvuorossa
Hyvä nosto ja tärkeä aihe.
On aika karua edes puhua tässä yhteydessä niistä genitaalileikkauksista ikään kuin niiden invasiivisuudella voisi perustella suositusta evätä pääsy koko transtutkimuksiin, leikkauksiin kun ei Suomessa varsinaisesti mennä ihan sormia napsauttamalla vaan juurikin kuvaamasi kaltaisen pitkän prosessin saatossa. Transtutkimusten täydellinen epääminen, josta tässä suosituksessa oli käsittääkseni kyse, sen sijaan tarkoittaisi helposti koko nuoren sukupuolikokemuksen mitätöintiä jonain teinivaiheena, aivan niinkuin nuoren kokemus transsukupuolisuudesta olisi alaikäisyyden takia väistämättä niin merkityksetön, ettei sitä kannata edes pyrkiä selvittämään. Hoitojen kehittämisestä ja siitä, missä vaiheessa minkäkinlaisia toimenpiteitä on hyvä tehdä ja miten prosessissa olevan ikä vaikuttaa tähän on varmasti ihan hyvä keskustella. Tällaisista pyrkimyksistä täysin estää alaikäisten hakeutuminen tutkimuksiin ei puolestaan kannata neuvotella, sellaisia pitää vain yksiselitteisesti vastustaa.
Myös kohta ”Pirkanmaalaiset asiantuntijat toivovat, että mikäli nuorten transsukupuolisuustutkimuksia tehdään, vanhempien on oltava niissä mukana” on aika hyytävä, kun ajattelee, millaisia inhon, syrjimisen ja alistavan vallankäytön muotoja vanhemmat ovat pahimmillaan transsukupuolisiin lapsiinsa kohdistaneet. Asiantuntijoiden kanta on tässä ongelmallinen myös siksi, että se on selvästi osa laajempaa diskurssia, jonka piirissä puhutaan alaikäisten nuorten autonomiasta ja oikeuksista aika vähätellen, lähtökohdista, joissa vanhempien nuoriin kohdistama vallankäyttö nähdään aina itsestäänselvästi hyvää tarkoittavana ja tervehenkisenä.
Kiitos osuvasta lisätarkennuksesta. Transsukupuoliset nuoret tosiaan kohtaavat yleisesti kodissaankin suurta inhoa, syrjintää ja alistavaa vallankäyttöä. Se klassisin vanhempien alistavan vallankäytön muotohan on, että ”jos enää ikinä puhut noista asioista niin pieksen susta ilmat pihalle” ja se varmasti vaikuttaa monen nuoren mielenterveyden kehitykseen vakavasti.
Hienoa että olet tarttunut tähän asiaan näin voimakkaasti! Monet viranomaiset suhtautuvat sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perinteisillä (=vanhentuneilla) malleilla, jotka eivät vastaa todellisuuden haasteisiin. Äänestäisin ehdottomasti jos olisin vaalipiirissäsi, mutta täytyy tyytyä vaan tukijoukkona olemiseen 🙂
Mielenkiintoinen kirjoitus ja siitä kiitokset. Tuohon loppuun täytyy tosin sanoa, ettei lääkärit hetken mielijohteesta leikkele vauvoja, vaan päätös tehdään kromosomitutkimuksen perusteella.
Oikeastaan kromosomaalista karotyyppiä enemmän vaikuttaa usein genitaalinen fenotyyppi joka voi vaihdella laajasti. Usein kuitenkin ”leikataan tytöiksi”, koska toimivaa falloplastiaa ei nykytekniikalla voida tehdä.
Lääkärit eivät suinkaan tee päätöstään perustuen kromosomeihin tai saavutettavissa olevaan hedelmällisyyteen tms, vaan päätökseen vaikuttaa nimenomaan se, minkä sukupuolen edustajana näyttäisi ”normaalilta” (esim. paljon julkisuudessa olleen Terhi Viikin kohdalla). Into genitaalien leikkelyyn ei myöskään rajoitu selvästi intersukupuolisiin, vaan myös yksinkertaisesti lääkärin mielestä ”liian iso” klitoris voi johtaa leikkaukseen, vaikkei sukupuolesta sinällään olisi mitään epäselvyyttä.
Kyse ei suinkaan ole lapsen parhaaksi tehdyistä leikkauksista – oikeastaan kaikki lapsena leikatut (jotka ovat asiasta saaneet tietää, monellehan ei edes kerrota) kokevat leikkauksen ja pitkien sairaalassaoloaikojen tuoneen paljon huonoja puolia, ja vastaavasti leikkaamattomat harvoin tahtovat aikuisena korjausleikkauksiin – vaan vanhempien rauhoittamiseksi ja ehkäpä myös lääkärien oman mielenrauhan vuoksi, jottei tarvitsisi käsitellä sitä hankalaa tosiasiaa, että sukupuoli ei olekaan luonnollisesti tiukan kaksijakoinen.
Tässä vaiheessa keskustelua jätän yleensä linkin Middle Sexes-nimiseen HBO-dokkariin.
Terhi Viikkin tarinan tavoin Middle Sexes on hyvä tapa levittää tietoisuutta ko. aihe-alueesta. Eka, linkin takana heti näkyvä klippi on homo/transfobiakeskeinen, mutta kokonaisuudessaan dokumentti nostaa esille useita muitakin näkökulmia sukupuoliasioihin, jotka jäävät monelle tuntemattomiksi kouluopetuksen perusteella.
Kulttuurin luoma sukupuolten kaksijakoisuus on keinotekoinen, mielenterveydelle vahingollinen valhe.
Olethan muuten tietoinen, että TaYS on yksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloista? Eli PSHP:n eettinen toimikunta on oikea taho pohtimaan tätä asiaa.
Sen kummemmin en ota toimikunnan kannanottoon kantaa, kun en sitä netistä löytänyt. Medioiden uutisointi on aina tarkoituksenhakuista, sen perusteella en kovinkaan vankkoja mielipiteitä muodosta.
Olen tietoinen. Kyse on siis siitä, että transtutkimuspolikliniikoiden asiakkaat eivät kuulu nuorisopsykiatrian piiriin, eikä nuorisopsykiatrian osasto saisi heitä tutkia tai diagnosoida STM:n asetuksen mukaan. Transpolkliniikoille on määrätty oma henkilökuntansa, eikä alaikäisetkään potilaat kuuluisi nuorisopsykiatrian piiriin em. syystä. Täten se on huono peruste alaikäisten hoidon lopettamiselle etenkin kun kyseessä on samat ihmiset, jotka usein ovat myös nuorisopsykiatrian puolella asiakkaina muista syistä.
Olet erilainen: Tarvitset psykiatrista hoitoa ja sinua syrjitään. Itse en ole homo, mutta tiedän näitä asioita, Kun silloinen kälyni oli homoseksuaali. On tullut ex-vaimoni mukana liikuttua homo ja transpaikoissa käsikädessä. Ei homo, trans jne seksuaalisuus katso ikää.
Hohhoijaa, miksi taasen vedit esiin itsemurha-kortin kirjoituksessasi? Etkö voi kirjoittaa asiasta kertaakaan että vedät itsemurhakortin esiin? Kyllä niitä itsemurhia tekee myös heterot ja aivan yllättäen joten sateenkaari porukka ei ole todellakaan tässä asiassa mitenkään erilainen. Mailma ei todellakaan ole reilu eikä tasapuolinen, aina jotakin sorsitaan ei voi mitään.
Alaikäinen ei voi päättää itse leikkauksista vaan niistä päättävät lapsen ja alaikäisen vanhemmat. PISTE.
Eivät mone aikuisetkaan ole valmiita päättämään asiasta ennenkuin pitkän harkinnat jälkeen ja silti joku huomaa sitten jälkeenpäin että joskus että tulipa tehtyä väärä päätös.
Lääkärit eivät tee hoitosuosituksia todellakaan hetken mielijohteesta varsinkaan tällä alueella, hoito ja leikkaus päätöksestä pitää olla todella hyvät perusteet.
Vastaus ikivanhaan kommenttiin:
1) Ei, itsemurhat eivät jakaudu tasaisesti esim. heteroiden tai homojen välillä. Puhumattakaan transsukupuolsisista. Siihen on myös ihan selviä syitä.
2) Kukaan ei ole ehdottanut, että alaikäisen pitäisi voida päättää mistään leikkauksesta. Lue artikkeli uudestaan.
Eikös noita homostellijoita hyysätä jo ihan tarpeeksi? Tärkeämpää olisi keskittyä huolehtimaan Suomen todellisesta syrjäytyvästä voimavarasta, eli keski-ikäisistä heteromiehistä, joita te vihervasemmistolaiset fasistit olette kärräämässä joukkohautoihin jotta pääsisitte pössäyttelemään babyloonisessa tornissa ja juhllistamaan sitä Sodom & Gomorrahia jota olette kovaa vauhtia rakentammassa.