Skip to content

Kaivamalla kaivettuja vastauksia Apotista

Erään aktiivisen kuntapäättäjän toimien seurauksena parille Helsingin kaupungin muulle päättäjälle on 14.9. esitelty Apotin tarjouskilpailun salaisia arviointiasiakirjoja ja muistioita. Näiden sisältöä on välillisesti referoitu minulle.

Apotti on uusinut ilmeensä
Apotti on uusinut ilmeensä. En juksaa.

Noin yleisellä tasolla haluaisin sanoa, että on se kumma, miten Apotin hanketoimisto on menetellyt oleellisten tietojen antamisen panttaamisessa ja viestinnässä – sellaisessa hankkeessa, jonka on tiedetty olevan kovan julkisen tarkastelun kohteena jo sen alkuajoista asti. Yleensä asiat ovat sitä, miltä näyttävät.

Hanketoimisto olisi selvinnyt niin paljon helpommalla, jos se olisi toteuttanut viestinnällisesti avointa linjaa kaiken salamyhkäisyyden, kiertely-kaartelun, toimielinten sivuuttamisen, aggressioviestinnän ja asiakirjasalailun sijaan. Neuvottelumenettelyn ohessa toimittajakuoron suututtaminen oikeustoimiin asti tuskin sekään on varsinaisesti esimerkki diplomatiasta.

Suunnilleen puoli vuotta on saanut riehua, että edes jotain järkeviä vastauksia on saanut. Katson 14.9. illalla  välillisen epämuodollisen referoinnin kautta saaneeni jonkinlaista selvyyttä rajapintojen ja ylläpidettävyyden pisteytysten taustoihin. Samalla minulle on välillisesti referoitu hanketoimiston esittämät vakuuttelut siitä, etteivät toimitussopimuksesta poistetut muotoilut yleisesti vaaranna sopimuksen sitovuutta toimituksen käyttötarkoitukseen soveltuvuuden tai tarjouspyyntöä vastaavuuden osalta. Kai siihen on vain pakko luottaa.

Samalla olen saanut muistutuksen valmistelun vanhanaikaisuudesta. Noin yhtenä esimerkkinä – jota on käsitelty aiemminkin – se, että Apotissa ”avoimilla rajapinnoilla” tarkoitetaan puoliksi suljettuja rajapintoja Open Knowledge Finland:in luokittelussa, ja ettei muita kuin pakollisia rajapintoja tarvitse voida toimittaa.

Tiettyihin kysymyksiin on nyt siis saatu kommentit valmistelijoiden suunnalta – ulkopuolelta jankkaamalla. Tai siis aktiivisen roolin ottaneen luottamushenkilön toiminnan myötä, kaksi valtuutettua ovat saaneet, ja minä olen saanut referaatteja. Ei pliis tehdä virkamiestyöstä viestintää näin tulevaisuudessa, jooko?

Apotin vanhimmat huolenaiheet säilyvät kaikesta huolimatta

  • Apotti on ”kaikki munat samaan koriin”-hanke, jolloin riskien todennäköisyydet ja vaikuttavuudet ovat molemmat suuria. Tätä ei tule vähätellä; hanke on oikeasti aivan valtava, ja suuria hankkeita on paljon vaikeampi hallita. Valmisteluasiakirjoissa huomaa sen, että tähän on yritetty varautua, mutta hallinnan todellinen vaikeus tulee usein kuitenkin lopulta yllätyksenä. Tämän vuoksi olen toistuvasti esittänyt hankkeen pilkkomista itsenäisesti toteutettaviin projekteihin. Se ohjaisi samalla avointen rajapintojen ja standardien käyttöön.
  • Nykyisellään Apotti on yritys kustomoida ja ottaa käyttöön yhdysvaltalaisiin terveydenhuoltokäytäntöihin rakennettu ~toiminnanohjausjärjestelmä Suomessa. En tiedä, ovatko ne yhdysvaltalaiset tavat parempia, tai onko järjestelmä miten kankea muuttaa melko toisenlaisen toiminta- ja lainsäädäntökulttuurin mukaiseksi. En tiedä tietääkö kukaan muukaan, koska asiasta ei varsinaisesti ole esitetty julkisuudessa tietoa
  • Epicillä ja vastaavien ratkaisujen toimittajilla on ollut huomattavia vaikeuksia toimittaa sekä suuria kustannusylityksiä toimituksissaan muualle maailmaan viimeisen parin vuoden aikana. Kts. esim. Addenbrooke&Rosie, Camebridge, New York, Florida, Kaiser Permanente, yms. Pahimmillaan kustannukset ovat yltäneet jopa puoleen miljoonaan dollariin per henkilökuntakäyttäjä.
  • Apotin hankinta- ja käyttöönottosuunnitelmat eivät mahdollista pistettä, jossa voisi todeta hankkeen epäonnistuneen, vaan se on rakenteellisesti ”too big to fail”, ja ainoa vaihtoehto olisi vähän viilailla toteutusta ja kaataa päälle lisää rahaa
  • Muutoskustannusriski etenkin sote-lainsäädännön ja esim. sote-uudistuksen kohdalla on jäänyt nähdäkseni melko huomiotta, vaikka jotain muutosvarauksia projektiin onkin budjetoitu. Samalla Apotti-hankinnan ajankohta on tältä kantilta hankala. Kenties valmistelulla on odotettu HUS:in aseman sementoitavan soteuudistuksessa perusteluna, että ”on jo Apotti” (paitsi, ettei Espoossa ole, ja Apotti voi tulla väkisin HUS-takaovesta).
  • Apotin vaatimusmäärittelystä ei ole tehty riippumatonta laatuarviointia, kuten totesin kaupunginhallituksen IT-jaoston evästyksessä sote-lautakunnalle 7.4.2015. Vaatimusmäärittely on aidosti vaikeaa. Usein tällaisissa hankkeissa vaatimusmäärittelyyn päätyy ylimääräisiä, kuormittavia yksityiskohtia tai vaihtoehtoisesti oleellisia asioita ei määritellä tarpeeksi yksiselkoisesti. Keväällä tähän olisi ollut vielä aikaa, mutta asiaa ei tiettävästi koskaan aloitettu ja nyt se aika on hukattu.

En enää epäile sitä, etteikö valmistelussa oltaisi ainakin pyritty lähtökohtien puitteissa tekemään järkevää sisällönmäärittelyä ja arviointia. Kyseenalaistan vain hankkeen aloituksen toimintatavat ja lähtökohdat, ja niiden luomat todennäköisyydet toteuttaa ne suuret unelmat, joiden toteutumisen varaan Apotin arvioidut hyödyt nojaisivat ja joilla hanke on perusteltu päättäjille. Jos ne hyödyt eivät toteudu, olemme heittäneet rahat hukkaan.

Vain aika näyttää.

Published inpolitiikkatietotekniikka

One Comment

  1. Saisiko Tanskan vastaavasta (olettaisin kokoluokaltaan?) eli http://www.sundhedsplatform.dk/ Epic-hankkeesta kaivettua mitään tietoa siitä miten hyvin odotukset ja toteutus kohtasivat – ovat nimittäin omien mainossivujensa mukaan valmiita ensimmäisiin käyttöönottoihin ensi keväänä. Itse en ainakaan Google-hakujen perusteella skandinaavisia kieliä hyvin osaavana löytänyt niin minkäänlaista keskustelua Epicin hyvyydestä tai huonoudesta – lähinnä vain artikkeleita joissa kerrottiin miten iloisia ja odottavaisia paikallisten sairaaloiden hoitohenkilöstöt ovat kun pääsevät mukaan tekemään itselleen uutta modernia työvälinettä…

Vastaa