Skip to content

Niksejä kotiinsa syrjäytyneelle nuorelle

Oletko koskaan istunut yksin neljän seinän sisällä yli viikon putkeen?

Entä säännöllisesti?

Se on kokemus, joka muuttaa ihmisen koko suhtautumista itseen, ”ulkomaailmaan” ja aikaan. Tästä olen usein puhunut, kun olen kiertänyt Suomea seminaareissa puhumassa sosiaalisen syrjäytymisen ”komero”-ilmiöstä, jota 2013 julkaistu haastattelukokoelmakirjani Komerot – kadotettujen nuorten tarinoita käsitteli. Ilmiö on kansainvälinen ja se on havaittu kaikissa teollistuneissa maissa. Länsimaissa sen tutkimus sosiaalityön näkökulmasta on vasta alkuvaiheissa; Japanissa ilmiötä on tutkittu jo 1990-luvun lopusta. Se eroaa perinteisestä kaljoittelusyrjäytymisestä, josta keskusteltiin jo 1990-luvun lamassa.

Syrjäytymisen ehkäiseminen on helpompaa kuin suosta nostaminen. Syrjäytymisen ehkäisyyn löytyy suomeksikin paljon vinkkejä ja neuvojia, mutta kun puhutaan kotiinsa sulkeutuneen ”komeron” paranemisprosessista, ovat hyvät neuvot harvassa. Seminaariluennoillanikin olen lähinnä puhunut sosiaalityön keinoista auttaa koteihinsa hautautuneita, joskin pari itsetunnustautunutta toipilastakin on luennoilleni päätynyt kertomaan tarinoitaan.

Tämä artikkeli on lojunut julkaisemattomana kolmisen vuotta ja sen on tarkoitus olla se käytännönläheinen kokoelma vinkkejä, joka tasavallan presidentin nimissä julkaistu sivusto ”Ihan Tavallisia Asioita” ei syrjäytyneille ollut. Sitä voi soveltaa muutenkin elämäänsä jos kokee arjen haasteita esimerkiksi masennuksen tai keskittymishäiriön vuoksi, vaikkei kokisikaan olevansa nuori tai sosiaalisesti syrjäytynyt. Komero-ilmiöön liittyy yleensä mm. sosiaalinen eristäytyminen, riippuvaisuus sosiaalituista, vaikeudet poistua asunnosta, masennus ja muut mielenterveysongelmat, vahvasti poikkeavat vuorokausirytmit, heikko fyysinen kunto, haasteet sosiaalisessa kanssakäymisessä, yksinäisyys ja internetin käytön muodostuminen ainoaksi sosiaaliseksi kanavaksi,

Tämä on kokoelma vuosien varrella vastaan tulleita hyviksi todettuja käytäntöjä.

Yleisluontoisia neuvoja

  • Jos vain kuinkin saat itsesi psyykattua siihen, aloita pyöräily tai lenkkeily – vaikka sitten hämärän aikaan kun kukaan ei ole näkemässä. Aloita pienemmillä tavoitteilla kuin olet tottunut kenenkään tavoittelevan, ja pyri ylittämään tavoitteesi. Jos hengästyt tai hikoilet niin, ettei se ole mukavaa, ota rauhallisemmin. Tekninen pikakävely on hyvä alku. Huomaat pienilläkin suorituksilla jopa muutamassa päivässä, että suorituskykysi nousee ja liikkuminen alkaa luistaa ja tuntua jopa ihan mukavalta. Vaikka kuvittelisi liikunnan kuluttavan jaksamistasi, se pitkällä tähtäimellä lisää sitä. Lisäksi voit fyysisesti paremmin ja sinulla on vähemmän vaivoja ja kipuja.
  • Käy ulkona päivänvalossa. Se paitsi voi auttaa vuorokausirytmin normalisoimisessa, myös edistää kehosi D3-vitamiinin tuotantoa, joka parantaa toimintakykyäsi.
  • Käy ulkona ylipäätään. Se on paranemisen kannalta hyödyllistä, ja pikkuhiljaa vähentää ulos menemiseen liittyvää ahdistusta. Jos sinulla ei ole seuraa tai muuta ”hyvää syytä” käydä ulkona, käy vaikka yksinäsi läheisessä kahvilassa tai osta kaupasta pikkupurtavaa ja mene puistonpenkille. ”Treffit itsen kanssa” ovat muutenkin ihan hyvä taito opetella.
  • Keksi elämällesi jotain aktivoivaa sisältöä – mieluiten sellaista, joka antaa sinulle syyn käydä ulkona ja vie ajatukset muualle. Hienoa on löytää innostus. Älä tavoittele mahdotonta, vaan pidä jalat maassa.
  • Älä yritä ratkaista kaikkia ongelmia kerrallaan, vaan keskity ja pilko ongelmat osiin.

Kotitalous ja siisteys

  • Älä elä ilman hyvää astianpesukonetta. Pöytämallisia saa muutamalla kympillä käytettyinä ja täysikokoisia jopa poiskantohintaan. Katso toki, että asennus tehdään oikein, ettei tule ongelmia mahdollisten vesivahinkojen kanssa.
  • Piilota esim. säilytyskomeroon kaikki astiasi ja aterimesi paitsi kaksi ateriasettiä per henkilö. Näin sinun on pakko tiskata voidaksesi syödä, eikä tiskivuoria pääse syntymään, kun ei ole sitä mistä vuoria syntyy.
  • Hankkiudu eroon pienestä irtoroinasta ja turhista vaatteista mahdollisimman paljon. Usein myynti ei valitettavasti ole vaivan arvoista.
  • Kun siivoustaakka muodostaa ylitsepääsemättömän seinän, pyydä apua ystäviltäsi tai läheisiltäsi.
  • Jos jätteiden lajittelu johtaa kärpäsfarmiin tai ylittää toimintakykysi, luovu siitä. Keskity siihen, että roskat tulee edes vietyä.
  • Jaa kodin siivoustaakat osiin – vaikka mittanauhoilla tai naruilla. Näin tehdään arkeologisissa kaivauksissa, joita siivousurakka voi muistuttaa.
  • Jos erinäistä roinaa tapaa kerääntyä kodin lattioille, kasaa vaikka kaikki pöydille, mutta pidä lattia tyhjänä tavaroista. Se helpottaa toivottomuuden tunnetta.

Hardcore-taso

  • Ylläpitävä siivous; opi ärsyyntymään esim. nenäliinasta lattialla
  • Kutsu (ei-sotkevia) vieraita kylään, jotta on syy siistiä vähän
  • Käytä silloin tällöin ilta siihen, että suunnittelet uusiksi asunnon säilytysratkaisut ja kategorisoinnin.
  • Yritä innostua tarraetiketeistä. Järjestystä on kivempi ylläpitää jos voi lokeroida valmiisiin lokeroihin. Dymo-tarratulostimia saa parilla kympillä. Nimeä vaikka jokainen hylly, laatikko ja roskis. Tarrat eivät ole taikasauva, mutta voivat auttaa hieman järjestyksen ylläpitämisessä.

Elämänhallinta ja strateginen motivaatiopsykologia

  • Pyri eroon itsesi syyllistämisen kierteestä. Me olemme epätäydellisiä ihmisiä ja meillä on eri valmiudet käsitellä vaikeiksi kokemiamme tilanteita. Pienetkin asiat voivat tietyssä mielentilassa tuntua mahdottomilta esteiltä. Käytä energiasi mielummin yleisen elämänlaatusi parantamiseen, niin jaksat paremmin. Pyri asettamaan asiat henkisesti mittakaavaan. Siihen auttaa muiden kanssa keskustelu.
  • Jos ulos asunnosta lähteminen tuottaa vaikeuksia, kokeile yökävelyitä tai kaupassa käyntiä hämärän aikaan. Ainakin Helsingissä on useita ympäri vuorokauden auki olevaa ruokakauppaa.
  • Jos tupakoit, vaihda purutupakkaan ja kääri itse. Se on huomattavasti edullisempaa.
  • Kun päivän aikana täytyisi saada monta asiaa aikaiseksi, ja haluaisit luovuttaa heti alussa, tee lista asioista ja tee päiväksi ”lukujärjestys”. Se auttaa alitajuntaasi hahmottamaan tilannetta ja vähentää ahdistusta, mikä vuorostaan parantaa toimintakykyäsi.
  • Kirjaa päiväkirjaan, muistioon tai kalenteriin mitä olet saanut päivän aikana aikaiseksi. Vaikket saisi kaikkea tehtyä, se tuottaa mielihyvää.
  • Jos tunnistat elämässäsi toimintakykyäsi jatkuvasti haittaavan stressitekijän, pyri poistamaan se elämästäsi. Muuten kannat mahdotonta taakkaa tilanteeseesi nähden.

Hardcore-taso

  • Jos sosiaalinen kanssakäyminen tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta tai sinua hävettää tilanteesi, yritä löytää vertaisiasi ja tutustu heihin. Silloin voit olla porukassa, jossa ei tarvitse pelätä tuomitsevia katseita. Pyri toki sellaiseen tuttavapiiriin, joka suhtautuu rakentavasti elämänhallinnan palauttamiseen ja tukee tavoitteitasi.
  • Jos tupakoit, pyri lopettamaan se ensin vähentämällä 1-2 savukkeeseen päivässä ja sitten lopeta ns. seinään. Vältä edes satunnaista tupakointia 1-2 viikkoon, jotta pääset pahimmasta kierteestä eroon. Sen jälkeen pikkuhiljaa lähes unohdat tupakan olemassaolon eikä tee samalla tavalla mieli. Jaksaminen ja fyysinen kunto paranee merkittävästi.
  • Aseta itsellesi mahdottomilta tuntuvia tehtäviä päivän ohjelmaan. Kun olet stressannut näiden suorittamista tai jonnekin lähtöä tarpeeksi kauan päivän aikana, on helppo vapauttaa tämä stressienergia jonkin muun hyödyllisen asian tekemiseen. Asioita jatkuvasti lykkäävä ihminen tapaa tehdä jotain muuta lykätäkseen ahdistavia asioita – esimerkiksi innostua siivoamisesta kun pitäisi lähteä käymään pankissa.

Paperityö ja asiointi sosiaalitukitahojen kanssa

  • Asiakirjakansioon on hauskempi järjestellä se lattian paperivuori jos asioille on valmiit, selkeät kategoriat. Se helpottaa myös papereiden löytämistä merkittävästi, kun sinun pitää toimittaa erinäisiä todistuksia ja tositteita jonnekin.
  • Nitojan käyttäminen on yllättävän tyydyttävää. Käytä nitojaa kun toimitat sosiaalitoimistolle tai KELAan liittenippuja. Se voi luoda tunnetta palkitsevasta aikaansaamisesta.
  • Osta postimerkkejä ja kirjekuoria lähikaupastasi varastoon tukihakemuksia varten.
  • Jos paperityön kuormittavuus saavuttaa kestämättömän tason, pyydä siihen apua tutuiltasi tai pyydä paikalliselta sosiaalivirastolta tai psykiatriselta hoitotaholtasi päästä tapaamaan sosiaalityöntekijää säännöllisesti. Sosiaalityöntekijä voi sinun läsnäollessasi tehdä asioita puolestasi.

Kommenttikenttään voi esittää täydennysehdotuksia.

Published inpolitiikka

11 Comments

  1. Karla N. Karla N.

    Hyväksi havaitsemani: Googlaa haasteitasi. Puhu niistä avoimesti edes netissä. Varmasti on muita, joilla on tai on ollut samanlaisia haasteita. Jos pystyt, kokeile myös epätodennäköisesti toimivalta tuntuvia vinkkejä (tästä tämän blogauksenkin listasta).

  2. Sosiaaliset kontaktit saattavat alkaa tuntua vaikeilta vaikkei niissä olisi alun perin ollut hankaluuksia, jos on pitkään yksin kotona. Lähikaupan kassa voi pelastaa päivän, myyjä kun sanoo sinulle peruskohteliaita asioita. Itse voit saada boostausta siitä että saat toisen hymyilemään, jos pystyt ottamaan hetkeksi iloisen ja kohteliaan roolin ja huikkaamaan esim. tsemppiä työpäivään lähtiessäsi.
    (been there, done that)

    Hardcore-versio:
    Puhelimessa puhuminen on vaikeaa varsinkin, jos tuntuu pahalta ja on irti päivittäisympyröistä. Kaverille (tai sukulaiselle?) soittaminen kuitenkin yleensä kannattaa. Ympyrää pyörivät ajatukset saa katkaistua jo ihan vain kyselemällä toisen kuulumisista, ei tarvitse olla valmis kertomaan omista fiiliksistään. Jo puhelulla kerran viikossa saa itsensä huijattua tehokkaammin sosiaaliseen ilmehdintään, kuin kommunikoimalla netin ruudun kautta. Pikku hiljaa voimat saattavat riittää päivittäiseen soitteluun tai jopa ihmisten tapaamiseen.

    Tausta: Ihmisen tunnetiloihin vaikuttavat tutkitusti myös kasvoilla käväisevät ilmeet. Esim. koehenkilöt jotka joutuvat pitämään kynää hampaidensa välissä (etäisesti hymyilyä muistuttaen) kokevat olevansa iloisempia kuin naama peruslukemilla samoja kyselyjä täyttävät ihmiset. Oma kokemukseni on, että vaikka tekstipohjaisessa kommunikaatiossa on enemmän aikaa hioa viestiä, kuitenkin puhelimessa puhuminen nostaa paremmin liian pitkästä yksin olosta madaltunutta mielialaa. Oletan tämän perustuvan siihen, että puhelimessa puhuminen herättää enemmän sosiaalisia ilmeitä kuten hymyilyä ja muistuttaa siten enemmän ihmisten tapaamista kuin netissä olo. Soittamisen kynnyksestä kannattaa pyrkiä yli.

  3. Zill-F Zill-F

    Liikunnasta: jos et ole liikkunut lainkaan tai koskaan, aloita kävelystä. Kävelyyn ei tarvita sporttivaatteita tai -välineitä, ja kävellen kunto kasvaa oikein hyvin. Kävely ei myöskään näytä siltä, että ”tässä sitä kuntoillaan, katsokaa!” Kävelijä sulautuu joukkoon, eikä kiinnitä huomiota.

    Jos sinulla on polkupyörä, kokeile arkipyöräilyäkin. Pitkät pyörälenkit, reippaat pyörälenkit, valinnanvaraa on.

    Liikunnassa on tärkeää se, että aloittaa liikkumisen. Siksi kynnys aloittamiseen kannattaa pitää matalalla ja olla itselleen lempeä. Kävelystä on hyvä aloittaa.

  4. Niko-Petteri Grönholm Niko-Petteri Grönholm

    Minua vaan pikkasen risoo tässä se asetelma, että miten nämä ovat ratkaisuja siihen sosiaaliseen ongelmaan, mikä syrjääntymisessä on? Toki ne alentavat kynnystä siihen, että haluaa tehdä asioita, mutku…niin, pitäisi niitä tilanteitakin olla, että sosiaalinen aspekti korjaantuisi. Jollekin erakolle ehkä riittää kassanmyyjän kohteliaisuudet, mutta useammalle ei.

    Suomi vaan on niin epäsosiaalinen maa, mikä on todella kumma. Kuitenkin tulosvastuullisesti sosiaalisiakin piirejä halutaan muodostaa, muttei sitten kuitenkaan puhtaasti tarpeesta, että haluttaisiin just kavereita kavereiden vuoksi. Siivous/Ravintolapäivät sopivat hyvin heille, jotka haluavat pintapuolista sosiaalisuutta, mutta sitten ne, jotka haluavat intiimimpiä ystävyyssuhteita luoda, tylytetään aina sillä verukkeella, että kun on jo kaikkea ja elämässä pitää riskeerata. Ei sitä oikein tee mieli riskeerata, kun tarpeeksi monta kertaa feilannut.

    • Karla N. Karla N.

      Sama tilanne se on kaikilla: epäonnistumisia tulee vähän väliä. Toki sitä voitaisiin paremmin opettaa, että miten aina lähteä uudelleen luomaan ihmissuhteita, kun noita epäonnistumisia osuu kohdalle.

  5. rölli rölli

    Keskittymishäiriön ja vuorokausirytmin muuttaminen:

    -Ala lukemaan kirjoja. Se vähentää saamaasi suoraa valosaastetta, ja parantaa keskittymistä, kun et ole koko ajan 3 sekunnin mielenkiinnon tilassa.
    -Lopeta koneen tuijotus 1-2 tuntia ennen nukkumaan menoa. Helpottaa unen saamista.
    -Laita kännykkään herätys sekä ylösnousulle että nukkumaanmenolle. Kännykkään voi myös laittaa sen kalenterin piipittämään aina, kun pitää tehdä jotain lukujärjestyksen mukaan, tai on muuta menoa.
    -Vuorokausirytmin muuttamienn tapahtuu parhaiten 15-30 minuuttia päivässä. Verhojen avaaminen auttaa jos asuu korkealla, jolloin aurinko auttaa asettamaan päivärytmiä.

  6. niin niin

    Juu. Itse olen päässyt tälläiseen tilanteeseen jossa kämppäni on siisti ja käyn kävelemässä useasti viikossa, syön terveellistä ruokaa ja tapaan ihmisiä silloin tällöin. Eipä se silti muuta sitä että koen oloni ulkopuoliseksi ihmisten seurassa kun mulla on vähän kerrottavaa kuulumisista enkä voi samaistuu heidän juttuihinsa. Ei tää semipärjääminen muuta yhtään sitä että ei ole mitään tulevaisuuden näkymiä. Voimat riittää just tähän olemassaolon ylläpitämiseen ja hygieniaan ja perusterveyteen ja johonkin pieneen kivaan sieniretkeen, kahvilla käymiseen tjsp halpaan silloin tällöin ettei tarvi olla aina vaan kotona. Kuitenkin kaikki tuttavat ja perhe pitävät laiskana kun ei käy töissä eikä koulussa ja kommentoivat ”kyllä sun kelpaa” ”sua ei työnteko kiinnosta” ”kyllä säkin pystyt kun mäkin pystyn” jne. Joo on tosi ihanaa lomailua pyöritellä peukaloita ja odotella kuolemaa kun ei ole mitään muutakaan horisontissa.

    • Kiitos kommentistasi. Kuulostaa siltä, että olet yltänyt varsin korkeaan toimintakyvyn tasoon. Mainitset näköalattomuuden tunteen ja elämän sisällön puutteen. En tiedä lohduttaako se ollenkaan, mutta mikäli Suomi vielä joskus nousee lamasta tai sopeutuu rakennemuutokseen, avautuu yhä useammalle aivan uusia tulevaisuusnäkymiä, jotka tällä hetkellä tehdään aktiivisesti mahdottomiksi. It gets better, yritän sanoa.

    • Masennus Masennus

      Itsellä sama. Myös masennuslääkkeistä on apua ollut paljon, vaikka niitä demonisoidaan paljon netissä. Masennus on oikeasti vakava sairaus, ja se tarvii lääkärin apua, pelkät hyvät neuvot eivät auta.

  7. Jarno Jarno

    Tupakan sijaan kantsii vaihtaa sähkötupakkaan. Stögikset aiheuttavat aikamoista saastaa jos ei muutenkaan pysty siivoamaan

  8. Niko-Petteri Grönholm Niko-Petteri Grönholm

    Samaistun tuohon asenteeseen kyllä hyvin, ja itsekin noin ajatellut pahimpina aikoina. Se tuossa yleisessä keskustelussa kyllä häiritsee, kun tuo ”LAISKIMUKSIA KAIKKI TYYNNI”-päänaukojat pilaavat sen keskusteluilmapiirin täysin, kun se keskustelu tuntunut kääntyneen ”Kyllä kaikista pitää pitää huolta”-vasta-argumentilla torppailuun kuin selvittämään mm. motivaatiopulaa ja siitä nousemista. Ei se nyt hirveän kovia arvojen kannattamista ole, että jokainen löytäisi oman potentiaalinsa elämästä, sillä kun kuitennii voi sitten lyödä rahoiksi.

    Itsellä oma lähipiiri onnistui nostamaan sieltä suosta juuri kannustamalla. Siksi minusta on ihan hirveää katsoa, kun näiden asioiden parissa koskaan kamppailleet kirjoittelevat ja kommentoivat jos jonnekin syyllistävään sävyyn ihan höperöjä lääkkeeksi. Jos oikein paskamainen olisin, toivoisin, että kaikki syrjäytyneet pysyisivät syrjäytyneinä ihan protestiksi, ettei lehmä käskien pasko. Tosin se olisi vain ilkeää syrjäytyneitä kohtaan.

Vastaa