Aika äänestää katoilta?

Yhdysvallat eivät ole aiemmin kasvattaneet vaikutusvaltaansa maailmanpolitiikkaan ja vieraisiin valtioihin niin näkyvästi kuin vuoden 2001 syyskuun 9. iskujen jälkeen. Tämä tilanne on eskaloitumassa käsistä, kun Yhdysvalloissa valloille päässyt totalitarismi leviää kasvavaa tahtia Eurooppaan. Viime yönä Yhdysvaltain senaatti päätti äänin 86-13, että kenet tahansa voi vangita miten pitkäksi ajaksi tahansa ja teloittaa ilman syytteitä tai oikeudenkäyntiä. Vapauden viimeiset oljenkorret – yleisöön vetoaminen, äänestäminen ja oikeusjärjestelmä – alkavat olla käytettyjä, kun oikeusjärjestelmänkin uskottavuus on pikku hiljaa romahtamassa. Ehkä kohta jäljellä on vapautemme suojelun viimeinen keino: vastahakoisesti etsiä vapautta ammuslaatikon pohjalta.

Tätä mieltä on kansainvälinen tietoyhteiskunta-asioiden äänenkannattaja ja Ruotsin Piraattipuolueen perustajana tunnettu Rickard Falkvinge pari tuntia sitten  julkaisemassaan kirjoituksessa 17.12.2011. Olen samaa mieltä monesta asiasta Falkvingen kanssa, niin kuin uskollisimmat lukijani ovat saattaneet artikkeliarkistoistani päätellä. Totta on myös se, että valtio, joka antaa itselleen oikeuden vangita ja teloittaa vastustajiaan mielivaltaisesti, ei enää tunne oikeuksia, vapautta tai lainsäädäntöä. Yhdysvalloista on tullut totalitaarinen despotismit, fasistinen kleptokratia.

En kuitenkaan voi olla huomaamatta tietynlaista kuviota, joka on ollut varsin pinnalla viimeisen vuoden aikana. Meitä kohti on hitaasti, mutta pysäyttämättömän varmasti valumassa valtava uhka, joka on uhka koko sivilisaatiollemme. Päällemme on kaatumassa valtava hyökyaalto,  mutta kukaan ei kuuntele. Koska valtiovalta on kuuro tai salaliitossa mukana, eikä tuomioistuin meille oikeutta anna, tartumme vastahakoisesti aseisiin pelastaaksemme maailmamme ennen kuin on liian myöhäistä.

Näen saman kuvion toistuvan nykyään hyvin monessa aikalaiskerronnassa. Mainittakoon esimerkkinä vaikka Jussi Halla-Ahon kirjoitukset ja kannattajakunta. Silti Jussin päihittää hänen oma lukijakuntansa, joka laatii mitä perusteellisimpia sisällissotasuunnitelmia jotka on tarkoitus toteuttaa ”sit kun ne tulee”. Turhaan ei jossitella. Vaikka näiden suunnitelmien todellisuudesta irtautuneisuutta voi olla huvittavaa lukea ulkopuolisen silmin, ei pidä erehtyä luulemaan näiden suunnitelmien seurauksia epävakaviksi. Näitä dokumentteja voi etsiä mm. Suomen Sisulaisten ja hommalaisten suosimilta foorumeilta.

Pienemmässä, jos hieman sekavassa muodossa toteutunut tällainen sotatoimi oli Breivikin joukkomurha Norjassa ja mahdollisesti jotkut itsemurhiin päättyneet ammuskelut – jokaisella omat uhkakuvansa. Tälläkin hetkellä joku päällekaatuvan uhan hyökyaallon alla elävä muuraa kellaristaan bunkkeria, kaivaa esiin aseita kätköistä ja varastoi taistelumuonaa, oli hänen syynsä mikä tahansa. Yhdysvalloissa tällaisen harjoittajia on kauan kutsuttu survivalisteiksi ja termi on yleisessä käytössä sekopää-sävytteinen.

Jos useampi ryhmä Euroopassa pelkää ristiriitaisten maailmantuhojen tuloa, ja nämä ryhmät ylläpitävät joskus täysin päinvastaisia käsityksiä toivottavasta rauhan tilasta, niin onko meillä alati kasvava aseellisten paranoidisten skitsofreenikoiden lauma vai ovatko he vain aikaansa edellä? Onko maailmanlaajuista totalitarismia varten varustautuva enemmän oikeassa kuin maahanmuuttotsunamia pelkäävä? Molempia varten voi keksiä ja löytää niitä tukevia seikkoja jos haluaa katsoa maailmaa tietystä vinkkelistä. Onko meidän edes mahdollista tietää olemmeko päivän päässä maailmanvaltiosta vai onko huomenna Suomenlahti mustanaan mamurahtilaivoja rukouskelloineen?

Kenties tulevat nämä poteroituneet puolustusvoimat lopulta sotimaan vain keskenään isoisän pulttilukoilla kunnes poliisi korjaa rauhallisesti ressukat talteen? Onko Falkvinge seonnut vai onko hän jälleen oikeassa edellä aikaansa? Minä näen toistaiseksi enemmän tulevaisuutta puhujankorokkeessa. Kenties silti voi joskus myös koittaa se totalitaarisen poikkeustilan päivä kun lastaan reppuuni linkkuveitsen ja viisi kiloa sokeria, ja etsin lähimmäisen äänestyspaikkani – katolta.

”I declare war on every government
War against all odds
I declare war on your inner sanctum
On your blood-thirsty gods”
-KMFDM, ”World War III”

11 kommenttia artikkeliin ”Aika äänestää katoilta?

  1. Euroopassahan tuo on sikäli kun oikein ymmärsin kuitenkin Falkvingenkin mielestä ennenaikaista, kuhan sanoo ääneen että riski ajankohtaistumiselle on olemassa. Tässä vaiheessa pitäisin sekomerkkinä sekä kutsua kadulle että riskin kategorista kiistämistä.

    Vapauden Maasta taas on vähän vaikea tulla enää kalua ilman vallankumousta. Teoriassa toki mahdollista että asiat menevät vaan niin patologisen huonoiksi demokratianrippeiden kuitenkaan katoamatta että ihmiset tajuavat äänestää vanhat ääliönsä vittuun kun vielä ehtivät.

    1. Ei se ääliöiden pois äänestäminen hirviästi auta jos järjestelmä itsessään on mätä. Pitäis löytää niiden ääliöiden tilalle ihmisiä jotka osaa/pystyy/uskaltaa korjata koko paskan. Muuten ääliöiden tilalle tulee vaan uusia ääliöitä ja ympäri mennään…

    2. Olen kanssasi hyvin pitkälle samaa mieltä, että USA:n pelastuminen luisumisesta kohti täydellistä dystopiaa omaa aika heikon todennäköisyyden.

      ”God forbid we should ever be twenty years without such a rebellion. The people cannot be all, and always, well informed. The part which is wrong will be discontented, in proportion to the importance of the facts they misconceive. If they remain quiet under such misconceptions, it is lethargy, the forerunner of death to the public liberty. … What country before ever existed a century and half without a rebellion? And what country can preserve its liberties if their rulers are not warned from time to time that their people preserve the spirit of resistance? Let them take arms. The remedy is to set them right as to facts, pardon and pacify them. What signify a few lives lost in a century or two? The tree of liberty must be refreshed from time to time with the blood of patriots and tyrants. It is its natural manure.”
      – Thomas Jefferson, Yhdysvaltain 3. presidentti,
      demokratiasta ja aseenkanto-oikeudesta (13. marraskuuta 1787)

      Kesti vähän enemmän kuin 20 vuotta. Ja kestää vielä tästä eteenpäinkin ennen kuin kiehuu yli. Saa nähdä mitä käy. Paljonhan siellä on aselakeja tiukenneltukin viimeistä parin vuosikymmenen aikana. Esinäytöstä vallan ottamista pois kansalta. Kuuluu ihan perusoppimäärään totalitarismin rakentamiseksi. Ei vaan ole edennyt sitä tahtia, että kansa olisi aseeton, eikä aseettomaksi tekeminen ole kovin helppoakaan, koska tuolla on Eurooppaa paljon vahvemmat perusteet pitää niistä kiinni.

      Sikäli tilanne on patissa, että totalitarismi edellyttää kansan riisumista aseista, mutta aseista riisuminen vaatii totalitaristisia toimia. Ainakaan aseiden haltijoista ei ole helppo tehdä terroristeja, kuten Occupy-mielenosoittajista. Texasin punaniskat on räjähtävää sakkia.

      Muutenkaan en usko suunnitelmalliseen kehitykseen, koska Demokraatit ovat ne ketkä haluavat riisua kansan aseista, ja Republikaanit he, ketkä teloittaa oman maan kansalaisia ilman oikeudenkäyntiä. Yhdessä se on aika paha kombinaatio. Kansa tuskin ymmärtää tilannetta… ja vaikka ymmärtäisikin, de-facto kaksipuoluejärjestelmässä ei ole vaihtoehtoa, joka ei ajaisi syvemmälle demokratian kriisiin. Siksi en voi kuin tuntea myötähäpeää, kun aina välillä täällä Suomessakin saa kuunnella ihannointia kaksipuoluejärjestelmää kohtaan, kuinka se toimii ilman konsensusta ja osaa olla kärjekkäämpi.

      Siinä missä kumpaakaan suurta äänestämällä ei pysty pysäyttämään olemassaolevaa kehitystä, kaksipuoluejärjestelmä voi toki hidastaa tilanteen kärjistymistä ja lain laajamittaisempaa soveltamista. Fakta on, että kukaan ei osaa arvioida koska se räjähtää.

      Jos päätös todetaan perustuslain vastaiseksi, se olisi mahtava juttu. Jos päätös menee läpi, mutta sitä ei sovelleta käyttöön (paljon lienee uuden presidentin harteilla vastuuta) katastrofin realisoituminen viivästyy. Jos hallinto ymmärtää virheensä ja peruu lain tajuttuaan mihin vaaraan he joutuvat oman, aseistetun kansansa edessä, sekin on tie ulos. En ylipäätään uskoisi, että ilman jenkkien fiksaatiota perustuslailliseen aseenkanto-oikeuteen, koko liittovaltio olisi pystyssä. Se olisi kaatunut jo moneen kertaan.

    1. Toisaalta kannattaa ajatella asiat toisenkin kerran läpi jos Kiltamestari komppaa. Eipä silti, vaaleja toki väärennellään tehokkaasti Venäjällä ja vähintäänkin kyseenalaisesti manipuloidaan Jenkeissä, eikä moinen nyt täälläkään mahdotonta ole, mutta keskimääräistä vaikeampaa, arvioisin.

      1. Menit nyt halpaan. Henri Lentonen alias Sir Henri Risti (SHR) on niitä Mailisnuutisen oppipoikia. Chemtrailit, plasmasoihtuja loviisan yläpuolella, myrkytettyä juomavettä ja liskomiehiä.

        Et ilmeisesti vilkaissutkaan koko linkkiä, mutta ei se mitään: et menettänyt paljoakaan… paitsi viikon parhaat naurut.

      2. Itse en sanoisi, että astetta vaikeampaa. Mikäli tarkastellaan Suomessa olevaa käytäntöä jossa esimerkiksi YLE on antaa vaalien alla kohtuuttomasti enemmän ”tilaa” eduskuntapuolueille ja valtion tuet eduskuntapuolueille vaalien alla[1] niin mielestäni voidaan puhua täysin vaali manipulaatiosta.

        Itseäni ei kiinnosta kaupallisten kanavien vastaava toiminta, koska ne eivät ole vastuussa toimistaan veronmaksajille ja näin mielestäni niissä ei moista ”demokratiaa” tarvitse noudattaa(journalistinen etiikka tietenkin erikseen).

        Tätä mielipidettä ei sitten tarvitse lukea turistin/henri ristin/kiltamestarin puolustukseksi.

        [1] Puhumattakaan normaaleista puoluetuista

  2. Ongelmana ei ole ne ns. hullut vaan ne, jotka pyrkivät hyödyntämään hulluja omiin tarkoituksiinsa. Yleensä tämä tarkoitus on amoralistinen ja nihilistinen rahan- tai vallankeruu. Ongelma ei sinänsä ole siinä rahan- tai vallankeruussa, joka toki sinänsä on jo tarpeeksi ikävää, vaan siinä, miten se tehdään ja miten kaikki muu, kuten näiden tekojen seuraukset, jätetään huomiotta.